Avaa päävalikko

Sir Thomas Robert Tighe Chapman, 7. baronetti (6. lokakuuta 18468. huhtikuuta 1919) oli angoirlantilainen maanomistaja ja Irlannissa sijaitsevan Killua Castlen seitsemäs ja viimeinen baronetti. Hän jätti vuonna 1885 vaimonsa Edith Hamiltonin ja tämän kanssa saamansa neljä tytärtä ja pakeni perheen kotiopettajattaren Sarah Lawrencen kanssa. Hän ryhtyi käyttämään valenimeä Thomas Lawrence ja sai Sarah Lawrencen kanssa viisi poikaa, joista tunnetuin oli T. E. Lawrence. Thomas Chapmanin kuoltua suvussa kulkenut baronetin aatelisarvo sammui avioliitossa syntyneen miespuolisen perijän puuttuessa.

Thomas Robert Tighe Chapman
Henkilötiedot
Muut nimet Thomas Lawrence
Syntynyt 6. lokakuuta 1846
Kuollut 8. huhtikuuta 1919
Oxford
Arvonimi 7. Chapman-baronetti
Puoliso Edith Chapman
Lapset Eva Jane Louisa
Rose Isbael
Florence Lina
Mabel Cecele
Montagu Robert
Thomas Edward
William George
Frank Helier
Arnold Walter
Vanhemmat William Chapman
Louisa Vansittart
Muut tiedot
Koulutus Eton College ja Royal Agricultural University
Edeltäjä Sir Benjamin Chapman

Sisällysluettelo

ElämäMuokkaa

Sukutausta ja varhaiset vaiheetMuokkaa

Thomas Robert Tighe Chapman syntyi 6. marraskuuta 1846. Hän oli William Chapmanin ja tämän vaimon Martha Vansittartin toinen poika. Hän kuului isänsä kautta varakkaaseen angloirlantilaiseen Chapmanin maanomistajasukuun, joka oli sukupolvien ajan solminut Englannissa ja Irlannissa avioliittoja merkittävien sukujen kanssa.[1] Thomas Chapman oli siksi sukua useille huomattavista perheistä tulleille henkilöille, kuten Robert Vansittartille ja Walter Raleigh’lle.[1][2]

Thomas kasvatettiin perheen South Hill -sukutilalla, joka sijaitsi lähellä Delvinin kylää Westmeathin kreivikunnassa, Irlannissa. Perheellä oli lisäksi kaupunkiasunto Dublinissa. Thomas koulutettiin vanhemman ja nuoremman veljensä tavoin maineikkaassa Eton Collegessa, Englannissa. Hänen odotettiin pyörittävän perheen sukutilaa, minkä vuoksi hän opiskeli 1866–1868 Cirenchesterin kaupungissa sijainneessa Royal Agricultural Collegessa.[1]

Sukutilan haltijaksi ja avioliittoskandaaliMuokkaa

 
Sarah Lawrence.

Chapmanin vanhempi veli William palveli 15th The King’s Hussars -ratsuväkirykmentissä. Hän kuoli toukokuussa 1870, minkä seurauksena Thomas omaksui esikoisen aseman ja hänen nuorempi veljensä Francis koulutettiin pyörittämään perheen sukutilaa. Hän meni 1873 naimisiin toiseen maanomistajasukuun kuuluneen Edith Sarah Hamiltonin kanssa ja sai tämän kanssa 1874–1881 yhteensä neljä tytärtä.[1]

Chapman palkkasi vuosien 1878–1880 välillä perheen tyttäriä varten skotlantilainen kotiopettajattaren Sarah Lawrencen. Lawrence oli Edithin tavoin syvästi uskonnollinen ja ryhtyi pian pyörittämään talon askareita.[2] Thomasin ja Edithin välinen avioliitto oli onneton ja Thomas ryhtyi tämän seurauksena kuluttamaan runsaasti alkoholia. Hän rakastui lopulta tyttäriensä kotiopettajattareen Lawrenceen, joka oli häntä itseään 15 vuotta nuorempi.[1]

Lawrence tuli 1885 Chapmanille raskaaksi, minkä seurauksena hän poistui perheen sukutilalta ja muutti Chapmanin vuokraamaan huoneistoon Dublinissa. Joulukuussa Lawrence synnytti poikalapsen, jonka nimeksi tuli Montagu Robert.[1] Chapman ja Lawrence elivät jonkin aikaa salaista elämää Dublinissa, mutta he jäivät kiinni alkuvuodesta 1888,[3] kun perheen palvelija näki heidät yhdessä.[2]

Uusi elämä ja asettuminen OxfordiinMuokkaa

Edith ei suostunut myöntämään Thomasille avioeroa, minkä vuoksi hän joutui valitsemaan tämän ja Sarah Lawrencen väliltä. Chapman päätti jäädä toista lasta odottavan Lawrencen luo ja luopui oikeudestaan perheen sukutilaan nuoremman veljensä hyväksi.[3] Paljastumista seuranneen skandaalin vuoksi Chapman ja Lawrence aloittivat uuden elämän Britannian ja Pohjois-Ranskan syrjäisillä alueilla. Chapman ryhtyi myös käyttämään valenimeä Thomas Lawrence.[2]

 
Sarah Lawrence ja neljä tämän lapsista 1894–1895.

Perhe muutti aluksi Tremadogin kylään Caernarfonshireen Pohjois-Walesiin, jossa perheen toinen lapsi Thomas Edward syntyi elokuussa 1888. Sen jälkeen perhe muutti Kirkcudbrightin kaupunkiin Skotlantiin, sieltä vähäksi aikaa Mansaarelle, sitten Saint Helierin kaupunkiin Jerseyn saarelle, Dinardin kaupunkiin Bretagneen ja New Forestin alueelle Hampshireen. Vanhempien lasten lähestyessä kouluikää perhe muutti 1896 Oxfordiin osoitteeseen 2 Polstead Road.[2]

Perheen valitsemat asuinpaikat sijaitsivat myös lähellä Irlantia, jossa Chapman kävi hoitamassa liikeasioita. Chapman ja Lawrence saivat yhdessä viisi poikaa, joista viimeinen, Arnold Walter, syntyi Oxfordissa 1900. Lähtiessään Irlannista Chapman jätti taakseen suurimman osan varallisuudestaan. Hänen ei kuitenkaan tarvinnut tehdä töitä elääkseen,[2] ja hänen saamillaan tuloilla perhe pystyi elämään keskiluokkaista elämää.[3]

Viimeiset vaiheet ja kuolemaMuokkaa

Chapman vietti poikiensa kanssa runsaasti aikaa ja osoitti mielenkiintoa näiden tekemisiä kohtaan. Hän myös tutustutti nämä vapaa-ajan harrastuksiinsa, kuten ammuntaan, purjehdykseen, polkupyöräilyyn, puutöihin ja valokuvaukseen. Hän oli myös kiinnostunut kirkkoarkkitehtuurista ja muun muassa siirsi kiinnostuksen pojalleen Thomas Edwardille. Lawrence huolehti muun muassa kotitaloustöistä sekä lasten kurinpidosta.[2]

Thomasista tuli vuonna 1914 perintöjärjestyksessä seitsemäs ja viimeinen Chapman-baronetti.[1] Aatelisarvon periytyminen hänelle oli alun perin epätodennäköistä. Häntä edeltäneen kuudennen Chapman-baronetin Sir Benjamin Chapmanin jälkeen perimysjärjestyksessä oli vuoteen 1870 saakka seuraavana hänen vanhempi veljensä William Chapman. William kuitenkin kuoli ilman perillistä vuonna 1870. Benjaminin kuoltua ilman perillistä 1914 aatelisarvo siirtyi Thomasille.[2]

Chapman kuoli espanjantautiin 17. huhtikuuta 1919.[4] Hänen kuoleman jälkeen suvussa kiertänyt aatelisarvo sammui miespuolisen perijän puuttuessa.[2] Thomas Chapman on haudattu Wolvercoten hautausmaalle Oxfordiin.[5] Kuolemansa jälkeen pojilleen luettavaksi jättämässään kirjeessä hän kertoi perhetaustastaan, mutta heidän ei tiedetä lukeneen kirjettä. Toiseksi vanhemman lapsen Thomas Edwardin on arveltu saaneen tietää vanhempiensa taustasta jo lapsena.[2]

YksityiselämäMuokkaa

Raha-asiatMuokkaa

Chapman allekirjoitti 30. maaliskuuta 1888 sopimuksen, joka siirsi hänen oikeutensa perheen sukutilaan hänen nuoremmalle veljelle Francis Chapmanille. Sopimus kuitenkin takasi Thomasille vuosittaisen 200 punnan elinkoron loppuiäksi. Tämän lisäksi hän omisti tai myöhemmin peri omaisuutta, jonka arvo oli vuonna 1916 yli 20 000 puntaa, ja joka olisi Jeremy Wilsonin mukaan tuottanut vuosittain noin tuhannen punnan tulot.[1]

Wilsonin mukaan Chapman todennäköisesti oletti, että hänen Sarah Lawrencen kanssa saamansa lapset olisivat perineet osan perheen omaisuudesta. Hänen nuorempi veli Francis Chapman, joka kuoli aviottomana 1915, jätti tälle kuitenkin ainoastaan 25 000 puntaan perheen 125 296 punnan arvoiseksi arvioidusta omaisuudesta. Saatuaan osuutensa perinnöstä Chapman jakoi osan siitä poikiensa kanssa.[1]

Chapmanin nuorempi sisar Margaret Chapman, joka avioitui ilman perillistä 1907 kuolleen serkkunsa viidennen Chapman-baronetin Montagu Chapmanin kanssa, takasi Thomasille 1911 laatimassaan testamentissa 20 000 punnan perintöosuuden. Tämän lisäksi Margaret jätti omaisuutta myös tämän neljälle tyttärille Irlannissa. Margaret kuitenkin kuoli 1920 Thomasin jälkeen, minkä seurauksena Thomasin perintöosuus siirtyi tämän neljälle tyttärelle Irlannissa.[1]

Chapman jätti pojilleen perinnöksi 15 000 puntaa, minkä lisäksi hän oletti lisää rahaa tulevan sisareltaan Margaretilta. Williamin ja Frankin kuolemat sodassa kasvattivat muiden lasten perintöosuutta.[6] Carolinen rahojen mentyä Thomasin tyttärille se aiheutti taloudellista ahdinkoa T. E. Lawrencelle.[7] Michael Kordan mukaan T. E. Lawrence osoitti myöhemmin katkeruutta siitä, ettei Chapmanin perhe ottanut häneen yhteyttä hänen noustuaan julkisuuteen.[6]

T. E. Lawrence kertoi myöhemmin vanhempiensa eläneen ainoastaan 400 punnan vuosittaisella ”työmiehen palkalla” ja heidän täytyneen säästää kuluissa elättääkseen perheensä. Michael Kordan mukaan 400 puntaa oli kuitenkin keskiluokkainen tulo, minkä lisäksi tulee ottaa huomioon aikakauden matala verotus. Kordan mukaan Lawrencen arvio 400 punnan vuosituloista myös eroaa Jeremy Wilsonin tuhannen punnan arviosta.[2]

Kun suvun maat myytiin vuonna 1949, ne käsittivät yhteensä yli 1 230 eekkeriä (noin 4,9 km²) maata.[1]

Perhe ja jälkeläisetMuokkaa

 
Thomas Chapmanin ja Sarah Lawrencen lapset 1910. Kuvan henkilöt vasemmalta oikealle: Ned, Frank, Arnold, Bob ja Will.
 
Arabian Lawrencena tunnettu T. E. Lawrence.

Thomas ja Edith Chapman saivat kanssa vuosien 1874 ja 1881 välillä yhteensä neljä tytärtä: Eva Jane Louisa (s. 1874), Rose Isabel (s. 1878), Florence Lina (s. 1880) ja Mabel Cecele (s. 1881).[1]

Chapmanien erotessa Edith ei myöntänyt Thomasille avioeroa, minkä seurauksena tämä ei voinut mennä Sarah Lawrencen kanssa naimisiin. Tämän seurauksena heidän saamistaan lapsista tuli aviottomia lapsia.[2]

Thomas Chapman ja Sarah Lawrence saivat 1885–1900 yhteensä kahdeksan poikaa, joista viisi jäi henkiin: Montagu Robert ”Bob” (s. 1885), Thomas Edward ”Ned” (s. 1888), William George ”Bill” (s. 1889),[2] Frank Helier ”Frank” (s. 1893)[8] ja Arnold Walter (s. 1900).[9]

Frank ja William kaatuivat länsirintamalla ensimmäisessä maailmansodassa vuonna 1915. Arnold loi uran arkeologina ja taidehistorioitsijana ja meni 1925 naimisiin Barbara Thompsonin kanssa, jonka kanssa tämä sai vuonna 1927 tyttären Jane Helen Thera Lawrencen. Vanhin veljistä Bob kouluttautui lääkäriksi ja toimi muun muassa lähetystyöntekijänä Kiinassa.[10]

Tunnetuin Chapmanin lapsista oli myöhemmin Arabian Lawrencena tunnettu T. E. Lawrence, joka tunnetaan osuudestaan ensimmäisen maailmansodan aikana käydyssä arabikapinassa.[2] Hän nousi sodan jälkeen kansainväliseen julkisuuteen.[4] Lawrence kuoli moottoripyöräonnettomuudessa 1935.[2]

Sarah Lawrence eli 98-vuotiaaksi ja kuoli vuonna 1959.[2]

LähteetMuokkaa

  • Korda, Michael: Hero: The Life and Legend of Lawrence of Arabia. Harper, 2010. ISBN 978-0-06-171261-6. (englanniksi)
  • Anderson, Scott: Lawrence in Arabia: War, Deceit, Imperial Folly and the Making of the Modern Middle East. Doubleday, 2013. ISBN 978-0-385-53293-8. (englanniksi)

ViitteetMuokkaa

  1. a b c d e f g h i j k l Wilson, J; Wilson, N.: T. E. Lawrence: family history Telstudies.org. Viitattu 2.12.2014. (englanniksi)
  2. a b c d e f g h i j k l m n o p Korda, s. 115–152.
  3. a b c Anderson, s. 17–44.
  4. a b Korda, s. 439–487.
  5. Sir Thomas Robert Tighe Chapman Findagrave.com. Viitattu 4.12.2014. (englanniksi)
  6. a b Korda, s. 502–503.
  7. Korda, s. 530.
  8. Frank Helier Lawrence Telstudies.org. Viitattu 3.12.2014. (englanniksi)
  9. Person Page - 32509 Thepeerage.com. Viitattu 3.12.2014. (englanniksi)
  10. Person Page - 32510 Thepeerage.com. Viitattu 3.12.2014. (englanniksi)