Avaa päävalikko
Turnauksen pääpalkinto

The Masters, koko nimeltään Dafabet Masters (sponsorin mukaan), on snookerin arvostetuin kutsuturnaus, joka pelataan kauden kevätpuoliskon aloittavana turnauksena Lontoon Alexandra Palacessa.[1] Ennen vuotta 2012 turnaus pelattiin Wembley Arenalla. Turnausta on pisimpään sponsoroinut savukemerkki Benson & Hedges vuosina 19752003, jolloin turnaus kantoi pitkään nimeä Benson & Hedges Masters. The Masters, tai lyhyemmin Masters, on yksi perinteisimmistä turnauksista ammattilaisten pääkiertueella Main Tourilla. Vaikka turnauksessa ei jaeta ranking-pisteitä, on kyseessä yksi suurimmistä ammattilaisturnauksista. Tästä kertoo myös se, että turnauksen päätyttyä Alexandra Palacessa jaetaan vuosittain suurimpia rahapalkintoja. Ammattilaiskiertueen suurimmat rahapalkinnot jaetaan kauden pääturnauksessa maailmanmestaruusturnauksessa, joka kantaa virallista nimeä Dafabet World Championship.

Sisällysluettelo

HistoriaMuokkaa

Masters järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1975, jolloin finaalissa pelasivat John Spencer sekä 1970-luvun haliltsija ja kuusinkertainen maailmanmestari Ray Reardon. Ottelun voitti viimeisessä mahdollisessa erässä lopulta uusintamustan pelissä Spencer erin 9–8, kuitaten £2 000 suuruisen rahapalkinnon. Vuonna 1991 ylitettiin voittajapalkinnossa £100 000 raja, ja vuonna 2008 Mark Selby kuittasi £150 000 voittamalla tämän turnauksen. Suurimmillaan voittajan palkinto on ollut vuonna 2003, jolloin Mark Williams voitti turnauksen.

Vuoteen 2007 asti turnaukseen ottivat osaa 18 pelaajaa, joista 16 olivat ranking-listan 16 parasta pelaajaa. Näiden lisäksi turnaukseen valittiin yksi karsintaturnauksella ja yksi pelaaja, jonka oltiin katsottu esiintyneen edukseen kuluneena vuonna. Poikkeuksellisesti vuonna 2007 turnaukseen otti osaa 19 pelaajaa, joten villin kortin pelaajia oli kahden sijaan kolme kappaletta. Edelleen yksi pääsi turnaukseen karsinnoista, mutta kaksi pelaajaa valittiin turnaukseen ansiodensa vuoksi. Karsinnosita mukaan nousi Stuart Bingham, ja kaksi 16 parhaan ulkopuolelta kutsuttua olivat snooker-veteraani Jimmy White sekä nuori kiinalainen Ding Junhui. Vuoden 2008 turnaukseen kutsuttiin jälleen vain 18 pelaajaa, ja karsinnoista selvisi Barry Hawkins ja kutsutuksi tuli hongkongilainen Marco Fu. [2] [3] [4] [5] [6] [7] [8]

MaksimibreikitMuokkaa

Mastersissa ensimmäinen maksimibreikki tuli vuonna 1984, jolloin Kirk Stevens suoritti tämän tavoitellun teon. Seuraavan kerran vastaaviin suorituksiin ylsivät vuonna 2007 Ding Junhui ja vuonna 2015 Marco Fu.

Kuuluisia finaalejaMuokkaa

 
Alexandra Palacen peliareena

Turnauksessa on nähty uskomattomia finaaleja, joista yksi oli vuoden 1991 Mastersissa, jolloin turnaushistorian ja snookerin historian kaikkien aikojen menestynein pelaaja Stephen Hendry voitti Mike Hallettin erin 9-8, vaikka oli 0-7 tappioasemassa. Hendry oli tuolloin vasta uransa alkupuolella, vaikka hän oli jo edellisenä vuonna voittanut ensimmäisen maailmanmestaruutensa seitsemästä, mikä on lajin ennätys. Masters-voittoja Hendry on saavuttanut kuusi, joista viisi tuli peräkkäisnä vuosina 19891993 ja yksi vuonna 1996. Toinen tunnettu finaalitaistelu käytiin nuoren, nykyään viisinkertaisen maailmanmestarin, Ronnie O'Sullivanin sekä vanhan Steve Davisin välillä. Davis taisteli Hendryn tavoin 4-8 tappioasemasta 10-8 voittoon. Davis hallitsi snookerin ammattilaisturnauksia 1980-luvulla, voittaen mm. kuusi maailmanmestaruutta, ja Hendry 1990-luvulla. O'Sullivan on myös rikkonut useita ennätyksiä 2000-luvulla. Vuonna 1998 finaalissa vastaavasti Mark Williams, nykyään kaksinkertainen maailmanmestari, nousi 6-9 tappioasemasta 10-9 voittoon. Finaalissa oli vastassa Stephen Hendry. Ken Dohertyn vuonna 2000 pelaama finaali jäi miehen osalta valitettavasti mieleen siitä, että hän löi viimeisen mustan pallon ohi suorittaessaan maksimibreikkiä finaalissa Matthew Stevensiä vastaan, joka myös voitti turnauksen. Vuonna 2011 tehtiin turnauksen finaalissa historiaa, vaikka ottelu itse päättyi melko selkein lukemin 10-4, kun kaksi aasialaispelaajaa pelasivat finaalissa. He olivat Ding Junhui ja Marco Fu, joista voittajaksi selviytyi Ding. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun turnauksen finaalissa ei esiintynyt lainkaan pelaajaa brittein saarilta [9].

Turnauksen hallitsijatMuokkaa

1980-luvulla hallinnut Steve Davis on voittanut Mastersin kolmesti. Stephen Hendry voitti turnauksen 1990-luvulla jopa kuusi kertaa. Finaaleissa kaatuivat Hallett, John Parrott sekä Ronnie O'Sullivan. Finaaliotteluissa Hendry on yhteensä esiintynyt jopa yhdeksän kertaa. Paul Hunter on myös yksi turnauksen kovista nimistä, koska hän on voittanut Davisin tapaan kaikki kolme finaaliaan tässä turnauksessa. Ronnie O'Sullivan on tällä vuosikymmenellä ollut Mastersin finaalissa neljänä vuonna peräkkäin vuosina 20042007. Hän voitti näistä kaksi, mutta hänen kannaltaan valitettavaa on, että kaksi finaalia ovat koituneet Wembleyllä hänen tappiokseen. Edesmennyt Paul Hunter voitti vuonna 2004 hänet 7-2 tappioasemasta tehden viiteen erään sadan pisteen ylittävät lyöntisarjat voittaen ottelun erin 9-8. Vuonna 2005 O'Sullivan kukisti helposti John Higginsin erin 10-3, mutta vuonna 2006 finaalissa pelasivat samat herrat vastakkain, ja Higgins otti tällä kertaa voiton erin 10-9. Tätä finaaliottelua pidetään ammattilaisten keskuudessa yhtenä tasokkaimmista finaaliotteluista pelin historiassa. Vuonna 2007 O'Sullivan kaatoi nuoren Dingin helposti erin 10-3, vaikka Ding oli aikaisemmin turnauksessa ollut uskomattomassa vireessä suorittaen myös turnauksen historian toisen maksimibreikin. Muita viime vuosina Masters-turnauksessa vakuuttavasti esiintyneitä ovat John Higgins sekä Mark Williams.

TurnauksetMuokkaa

Vuosi Voittaja Toinen Tulos Kausi Areena
Benson & Hedges Masters
1975   John Spencer   Ray Reardon 9–8 1974–1975 West Centre Hotel
1976   Ray Reardon   Graham Miles 7–3 1975–1976 New London Theatre
1977   Doug Mountjoy   Ray Reardon 7–6 1976–1977
1978   Alex Higgins   Cliff Thorburn 7–5 1977–1978
1979   Perrie Mans   Alex Higgins 8–4 1978–1979 Wembley Conference Centre
1980   Terry Griffiths   Alex Higgins 9–5 1979–1980
1981   Alex Higgins   Terry Griffiths 9–6 1980–1981
1982   Steve Davis   Terry Griffiths 9–5 1981–1982
1983   Cliff Thorburn   Ray Reardon 9–7 1982–1983
1984   Jimmy White   Terry Griffiths 9–5 1983–1984
1985   Cliff Thorburn   Doug Mountjoy 9–6 1984–1985
1986   Cliff Thorburn   Jimmy White 9–5 1985–1986
1987   Dennis Taylor   Alex Higgins 9–8 1986–1987
1988   Steve Davis   Mike Hallett 9–0 1987–1988
1989   Stephen Hendry   John Parrott 9–6 1988–1989
1990   Stephen Hendry   John Parrott 9–4 1989–1990
1991   Stephen Hendry   Mike Hallett 9–8 1990–1991
1992   Stephen Hendry   John Parrott 9–4 1991–1992
1993   Stephen Hendry   James Wattana 9–5 1992–1993
1994   Alan McManus   Stephen Hendry 9–8 1993–1994
1995   Ronnie O'Sullivan   John Higgins 9–3 1994–1995
1996   Stephen Hendry   Ronnie O'Sullivan 10–5 1995–1996
1997   Steve Davis   Ronnie O'Sullivan 10–8 1996–1997
1998   Mark Williams   Stephen Hendry 10–9 1997–1998
1999   John Higgins   Ken Doherty 10–8 1997–1998
2000   Matthew Stevens   Ken Doherty 10–8 1999–2000
2001   Paul Hunter   Fergal O'Brien 10–9 2000–2001
2002   Paul Hunter   Mark Williams 10–9 2001–2002
2003   Mark Williams   Stephen Hendry 10–4 2002–2003
The Masters
2004   Paul Hunter   Ronnie O'Sullivan 10–9 2003–2004
Rileys Club Masters
2005   Ronnie O'Sullivan   John Higgins 10–3 2004–2005
Saga Insurance Masters
2006   John Higgins   Ronnie O'Sullivan 10–9 2005–2006
2007   Ronnie O'Sullivan   Ding Junhui 10–3 2006–2007 Wembley Arena
2008   Mark Selby   Stephen Lee 10–3 2007-2008
The Masters
2009   Ronnie O'Sullivan   Mark Selby 10–8 2008-2009
Pokerstars.com Masters
2010   Mark Selby   Ronnie O'Sullivan 10–9 2009–2010
Ladbrokes Mobile Masters
2011   Ding Junhui   Marco Fu 10–4 2010–2011
BGC Masters
2012   Neil Robertson   Shaun Murphy 10–6 2011–2012 Alexandra Palace
Betfair Masters
2013   Mark Selby   Neil Robertson 10–6 2012–2013
Dafabet Masters
2014   Ronnie O'Sullivan   Mark Selby 10–4 2013–2014
2015   Shaun Murphy   Neil Robertson 10–2 2014–2015
2016   Ronnie O'Sullivan   Barry Hawkins 10–1 2015–2016
2017   Ronnie O'Sullivan   Joe Perry 10–7 2016–2017
2018   Mark Allen   Kyren Wilson 10–7 2017–2018

LähteetMuokkaa

  1. [1] Alexandra Palace
  2. World Snooker Tournament History
  3. Global Snooker Centre Tournament Histories - The Saga Masters
  4. BBC Sport Masters history
  5. "Snooker finds new Masters sponsor", BBC Sport, 2006-01-13. Luettu 2007-01-14. 
  6. "SAGA INSURANCE SIGN UNTIL 2009", World Snooker, 2006-10-12. Luettu 2007-01-14. 
  7. "New Wembley home for the Masters", BBC Sport, 2006-10-12. Luettu 2007-01-14. 
  8. "Hunter loses battle with cancer", BBC Sport, 2006-10-09. Luettu 2007-01-14. 
  9. BBC Sport Ding Junhui beats Marco Fu 10-4 to win Masters, 16. tammikuuta 2011