Avaa päävalikko

Snookerin maailmanmestaruusturnaus

Snookerin maailmanmestaruusturnaus (engl. World Snooker Championship) on vuosittain snookerin ammattilaiskauden päättävä turnaus, jonka voittajasta tulee maailmanmestari.

Se on turnauksista kaikkein arvostetuin mitaten sekä palkintosummissa että ranking-pisteissä. Ensimmäisen kerran turnaus pelattiin vuonna 1927. Nykymuodossaan se on pelattu vuodesta 1980 lähtien Crucible -teatterissa Sheffieldissä Englannissa. Karsintojen jälkeen pääturnaukseen osallistuu yhteensä 32 pelaajaa, joista 16 on sijoitettuja maailmanlistasijoituksen perusteella, ja loput 16 karsittu karsintakierroksilla. Pääturnaus kestää yli kaksi viikkoa.

Turnausta sponsoroi vuosina 1976–2005 tupakkamerkki Embassy, mutta kun Englannin lait kielsivät tupakkayhtiöiltä urheilutapahtumien sponsoroinnin, joutui World Snooker Association etsimään turnaukselle uuden sponsorin. Sen jälkeen turnausta ovat sponsoroineet vedonlyöntiyritykset 888.com vuosina 2006–2008, Betfred, Betfair ja Dafabet.[1]

MaailmanmestaritMuokkaa

Snookerin maailmanmestaruuksia eniten on voittanut englantilainen Joe Davis, 15 kertaa. Vuodesta 1969 lähtien eniten maailmanmestaruuksia on voittanut skontlantilainen Stephen Hendry, hän on voittanut mestaruuden yhteensä seitsemän kertaa 1990-luvulla. Voitoista viisi hän saavutti peräkkäisinä vuosina 1992–1996. Steve Davis voitti 1980-luvulla maailmanmestaruuden kuusi kertaa. Jimmy White on puolestaan ollut kuusi kertaa finaalissa hävinneenä osapuolena, eikä ole voittanut maailmanmestaruutta kertaakaan.

Turnausmuoto
Pudotuspeliturnaus
Puolustava mestari sijoitettiin suoraan finaaliin
Ammattilaisten järjestämä mestaruusturnaus (epävirallinen MM-turnaus)
Titteliottelu
Vuosi Voittaja Finaalivastustaja Tulos Lopputurnauspaikka Paikkakunta
World Snooker Championship
1927   Joe Davis   Tom Dennis 20–11 Camkin’s Hall   Birmingham
1928   Joe Davis   Fred Lawrence 16–13
1929   Joe Davis   Tom Dennis 19–14 Lounge Hall   Nottingham
1930   Joe Davis   Tom Dennis 25–12 Thurston’s Hall   Lontoo
1931   Joe Davis   Tom Dennis 25–21 Lounge Hall   Nottingham
1932   Joe Davis   Clark McConachy 30–19 Thurston’s Hall   Lontoo
1933   Joe Davis   Willie Smith 25–18 Joe Davis Centre   Chesterfield
1934   Joe Davis   Tom Newman 25–23 Lounge Hall   Nottingham
1935   Joe Davis   Willie Smith 25–20 Thurston’s Hall   Lontoo
1936   Joe Davis   Horace Lindrum 34–27
1937   Joe Davis   Horace Lindrum 32–29
1938   Joe Davis   Sidney Smith 37–24
1939   Joe Davis   Sidney Smith 43–30
1940   Joe Davis   Fred Davis 37–36
1946   Joe Davis   Horace Lindrum 78–67 Horticultural Hall
1947   Walter Donaldson   Fred Davis 82–63 Leicester Square Hall
1948   Fred Davis   Walter Donaldson 84–61
1949   Fred Davis   Walter Donaldson 80–65
1950   Walter Donaldson   Fred Davis 51–46 Tower Circus   Blackpool
1951   Fred Davis   Walter Donaldson 58–39
1952   Horace Lindrum   Clark McConachy 94–49 Houldsworth Hall   Manchester
Professional Matchplay Championship
1952   Fred Davis   Walter Donaldson 38–35 Tower Circus   Blackpool
1953   Fred Davis   Walter Donaldson 37–34 Leicester Square Hall   Lontoo
1954   Fred Davis   Walter Donaldson 45–26 Houldsworth Hall   Manchester
1955   Fred Davis   John Pulman 37–34 Tower Circus   Blackpool
1956   Fred Davis   John Pulman 38–35
1957   John Pulman   Jackie Rea 39–34   Jersey
World Snooker Championship
1964   John Pulman   Fred Davis 19–16 Burroughes Hall   Lontoo
  John Pulman   Rex Williams 40–33
1965   John Pulman   Fred Davis 37–36
  John Pulman   Rex Williams 25–22   Etelä-Afrikka
  John Pulman   Fred van Rensburg 39–12
1966   John Pulman   Fred Davis 5–2 St George’s Hall   Liverpool
1968   John Pulman   Eddie Charlton 39–34 Co-operative Hall   Bolton
Player’s No.6 World Snooker Championship
1969   John Spencer   Gary Owen 37–24 Victoria Hall   Lontoo
1970   Ray Reardon   John Pulman 37–33
World Snooker Championship
1971   John Spencer   Warren Simpson 37–29   Sydney
Park Drive World Snooker Championship
1972   Alex Higgins   John Spencer 37–32 Selly Park British Legion   Birmingham
1973   Ray Reardon   Eddie Charlton 38–22 City Exhibition Hall   Manchester
1974   Ray Reardon   Graham Miles 22–12 Belle Vue
World Snooker Championship
1975   Ray Reardon   Eddie Charlton 31–30 Nunawading Basketball Centre   Melbourne
Embassy World Snooker Championship
1976   Ray Reardon   Alex Higgins 27–16 Middlesbrough Town Hall,
Wythenshawe Forum
  Middlesbrough,
  Manchester
1977   John Spencer   Cliff Thorburn 25–21 Crucible Theatre   Sheffield
1978   Ray Reardon   Perrie Mans 25–18
1979   Terry Griffiths   Dennis Taylor 24–16
1980   Cliff Thorburn   Alex Higgins 18–16
1981   Steve Davis   Doug Mountjoy 18–12
1982   Alex Higgins   Ray Reardon 18–15
1983   Steve Davis   Cliff Thorburn 18–6
1984   Steve Davis   Jimmy White 18–16
1985   Dennis Taylor   Steve Davis 18–17
1986   Joe Johnson   Steve Davis 18–12
1987   Steve Davis   Joe Johnson 18–14
1988   Steve Davis   Terry Griffiths 18–11
1989   Steve Davis   John Parrott 18–3
1990   Stephen Hendry   Jimmy White 18–12
1991   John Parrott   Jimmy White 18–11
1992   Stephen Hendry   Jimmy White 18–14
1993   Stephen Hendry   Jimmy White 18–5
1994   Stephen Hendry   Jimmy White 18–17
1995   Stephen Hendry   Nigel Bond 18–9
1996   Stephen Hendry   Peter Ebdon 18–12
1997   Ken Doherty   Stephen Hendry 18–12
1998   John Higgins   Ken Doherty 18–12
1999   Stephen Hendry   Mark Williams 18–11
2000   Mark Williams   Matthew Stevens 18–16
2001   Ronnie O’Sullivan   John Higgins 18–14
2002   Peter Ebdon   Stephen Hendry 18–17
2003   Mark Williams   Ken Doherty 18–16
2004   Ronnie O’Sullivan   Graeme Dott 18–8
2005   Shaun Murphy   Matthew Stevens 18–16
888.com World Snooker Championship
2006   Graeme Dott   Peter Ebdon 18–14 Crucible Theatre   Sheffield
2007   John Higgins   Mark Selby 18–13
2008   Ronnie O’Sullivan   Ali Carter 18–8
Betfred.com World Snooker Championship
2009   John Higgins   Shaun Murphy 18–9 Crucible Theatre   Sheffield
2010   Neil Robertson   Graeme Dott 18–13
2011   John Higgins   Judd Trump 18–15
2012   Ronnie O’Sullivan   Ali Carter 18–11
Betfair World Snooker Championship
2013   Ronnie O’Sullivan   Barry Hawkins 18–12 Crucible Theatre   Sheffield
Dafabet World Snooker Championship
2014   Mark Selby   Ronnie O’Sullivan 18–14 Crucible Theatre   Sheffield
Betfred World Snooker Championship
2015   Stuart Bingham   Shaun Murphy 18–15 Crucible Theatre   Sheffield
2016   Mark Selby   Ding Junhui 18–14
2017   Mark Selby   John Higgins 18–15
2018   Mark Williams   John Higgins 18–16
2019   Judd Trump   John Higgins 18–9

Maiden välinen vertailuMuokkaa

Maa Voitot Menestynein
  Englanti 55 Joe Davis (15)
  Skotlanti 14 Stephen Hendry (7)
  Wales 10 Ray Reardon (6)
  Pohjois-Irlanti 3 Alex Higgins (2)
  Australia 2 Horace Lindrum, Neil Robertson (1)
  Kanada 1 Cliff Thorburn (1)
  Irlanti 1 Ken Doherty (1)

Pitkät ottelutMuokkaa

Maailmanmestaruusturnauksen ottelut ovat selkeästi muiden turnausten otteluita pitempiä. Karsintakierroksilla pelisysteemi on jo paras yhdeksästätoista, eli voittoon vaaditaan 10 voitettua erää. Muissa turnauksissa finaalissa pelataan maksimissaan 19 erää. Kun turnauksessa on jäljellä 16 parasta pelaajaa, on pelisysteemi paras 25:stä ennen semifinaalia, jossa pelataan systeemillä paras 33:sta ja lopulta finaali systeemillä paras 35:stä. Turnauksen voittajan eli maailmanmestarin on siis voitettava vähintään 72 erää koko turnauksen aikana. Jos pelaaja on pelannut karsintakierroksilla, kasvaa vaadittava voitettujen erien määrä aina kymmenellä yhtä karsintakierrosta kohden. [2]

MaksimibreikitMuokkaa

Maksimibreikkipalkinto on ollut maailmanmestaruusturnauksessa jopa 147 000 puntaa, eli 1 000 puntaa pistettä kohden. Täydellisen lyöntisarjan ovat tässä turnauksessa saavuttaneet kanadalainen Cliff Thorburn vuonna 1983, englantilainen Jimmy White vuonna 1992, skotlantilainen Stephen Hendry kolmesti vuosina 1995, 2009 ja 2012, englantilainen Ronnie O’Sullivan kolmesti vuosina 1997, 2003 ja 2008, walesilainen Mark Williams vuonna 2005, englantilainen Robert Milkins vuonna 2006, sekä englantilainen Ali Carter vuonna 2008.

Historiallisia tapahtumiaMuokkaa

Vuonna 1927 pelattiin ensimmäinen maailmanmestaruusturnaus, jonka voitti englantilainen Joe Davis.

Vuonna 1946 pelatussa maailmanmestaruusturnaukssa englantilainen Joe Davis voitti 15 peräkkäisen maailmanmestaruuden ja hän on ainoa pelaaja, joka ei ole hävinnyt yhtään ottelua maailmanmestaruusturnauksessa.

Vuonna 1952 australialaisesta Horace Lindrumista tuli ensimmäinen Iso-Britannian ulkopuolelta kotoisin oleva maailmanmestari.

Vuonna 1979 Terry Griffiths voitti maailmanmestaruuden sijoittamattomana pelaajana, eli hän saavutti turnauspaikan karsintakierroksilla, eikä häntä näin ollen oltu sijoitettu valmiiksi 32 parhaan kaavioon, kuten 16 ranking-listan parasta pelaajaa.

Vuonna 1983 kanadalainen Cliff Thorburn teki turnauksen historian ensimmäisen maksimibreikin.

Vuonna 1989 Steve Davis saavutti ennätyksellisen kuudennen maailmanmestaruutensa ja kolmannen peräkkäisen mestaruutensa.

Vuonna 1992 Jimmy White teki turnauksen historian toisen maksimibreikin.

Vuonna 1994 White oli yhteensä kuudetta ja peräkkäin viidettä kertaa turnauksen finaalissa. Hän ei ole koskaan saavuttanut maailmanmestaruutta, ja tuolloin hän jäi vain yhden erän päähän voitosta, sillä ottelu päättyi Stephen Hendryn hyväksi 18–17.

Vuonna 1995 Hendry teki turnauksen historian kolmannen maksimibreikin. Hän pelasi tuolloin Whitea vastaan, joka oli vuonna 1992 yltänyt myös tähän.

Vuonna 1997 Ronnie O’Sullivan teki huikean ja edelleen maailman nopeiten suoritetun maksimibreikin. Hän tykitti pöydän tyhjäksi vain 5 minuutissa ja 20 sekunnissa. Tämä oli turnauksen historiassa neljäs maksimibreikki.

Vuonna 1999 Hendry voitti seitsemännen maailmanmestaruutensa ohittaen näin Steve Davisin, joka on voittanut kuusi maailmanmestaruutta.

Vuonna 2002 Hendry teki toistaiseksi eniten sadan pisteen ylittäviä lyöntisarjoja yhden turnauksen aikana. Yhteensä hän teki niitä 16.

Vuonna 2003 Ronnie O’Sullivan teki turnauksen historian viidennen maksimibreikin.

Vuonna 2005 Shaun Murphy saavutti toisena pelaajana maailmanmestaruuden sijoittamattomana pelaajana. Samana vuonna Mark Williams teki turnauksen historian kuudennen maksimibreikin.

Vuonna 2006 Robert Milkins teki turnauksen historian seitsemännen maksimibreikin.

Vuonna 2008 Ronnie O’Sullivan teki lajin maailmanennätyksen suorittamalla jo uransa yhdeksännen maksimibreikin ottelussaan Mark Williamsia vastaan. Tämä oli jo O’Sullivanin kolmas 147 Crucible -teatterissa Sheffieldissä. Turnauksen historiassa tämä oli kahdeksas. Samassa turnauksessa tehtiin myös historiallisesti toinen maksimibreikki ja turnauksen historian yhdeksäs maksimibreikki, sillä toinen finalisti Ali Carter onnistui myös tässä neljännesfinaaliottelussaan Peter Ebdonia vastaan. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun samassa turnauksessa kaksi pelaajaa pystyvät tähän. Näin ollen 157 000 punnan palkinto jaettiin tasan kahden pelaajan kesken. Summa koostui 147 000 punnan maksimibreikkipalkinnosta ja turnauksen korkeimmasta breikistä jaettavasta 10 000 punnan palkinnosta.

Vuonna 2009 Stephen Hendry teki 40-vuotiaana uransa yhdeksännen maksimibreikin neljännesfinaaliottelussaan Shaun Murphyä vastaan.

Vuonna 2010 Steve Davis eteni 52-vuotiaana turnauksen neljännesfinaaliin. Nykymuotoisen turnauksen voitti ensimmäisen kerran australialainen pelaaja Neil Robertson.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Chris Turner’s SNOOKER ARCHIVE
  2. World Snooker Betfred.com World Snooker Championship | Event History