The Awakening

The Awakening on eteläafrikkalainen, Johannesburgista kotoisin oleva goottirockyhtye, jonka laulaja-kitaristi-tuottaja Ashton Nyte perusti vuonna 1995. Lehdistössä yhtyettä on kutsuttu "Etelä-Afrikan menestyneimmäksi goottirockyhtyeeksi ja yhdeksi alternative-piirien johtavista yhtyeistä."

The Awakening
Tiedot
Toiminnassa	1995–
Tyylilaji	alternative rock goottirock darkwave
Kotipaikka	Johannesburg, Etelä-Afrikka
Laulukieli	englanti
Jäsenet	Ashton Nyte, Laulu ja Sähkökitara Frankie Clark, Bassokitara Marcus van der Tuin, Sähkökitara, taustalaulu Rici7, Rumpusetti (live)
Entiset jäsenet	Jenni Hazell, Bassokitara Philip Booyens, Sähkökitara Mark Sprawsen, Sähkökitara Glenn Welman, Rumpusetti Andre Liebenberg, Bassokitara Catherine Stone, Kosketinsoitin Kate Towsey, Bassokitara Matthew Fink, Kosketinsoitin Marcus Kusche, Sähkökitara Garrick van der Tuin, Rumpusetti Herman Kruger, Rumpusetti
Levy-yhtiö	Intervention Music, 1997 Youngside Records (Yhdysvallat) Massacre Records (Eurooppa), 2006–
Aiheesta muualla
Kotisivut
Infobox OKNimi-testi OK

Yhtye on julkaissut kahdeksan täyspitkää studioalbumia, kokoelma-albumin, kaksi musiikkivideota ja kaksi ep-levyä sekä saanut soittoaikaa Etelä-Afrikan Euroopan ja Yhdysvaltojen radiokanavilla ja klubeilla. The Awakening oli ensimmäinen goottirockyhtye, joka oli pääesiintyjänä suurilla kansallisilla festivaaleilla Etelä-Afrikassa, mukaan lukien Oppikoppissa ja RAMfestissa.. Vuodesta 2008 yhtye on toiminut Yhdysvalloissa.

Historia

Yhtyeen perustaminen ja Risen

Vuonna 1994 eteläafrikkalaisen Martyr's Image -yhtyeen hajottua kitaristi-laulaja Ashton Nyte pyysi basisti Jenni Hazellin mukaan projektiinsa, joka silloin kulki nimellä Children of the Torch. Vuoden ajan he harjoittelivat ja hioivat Ashtonin kirjoittamaa materiaalia rumpukoneen avulla. Kitaristi Philip Booyens liittyi livekokoonpanoon saman vuoden joulukuussa. Yhtye otti myöhemmin käyttöön nimen The Awakening ja soitti ensimmäisen konserttinsa helmikuussa 1996.

Maaliskuussa Nyte alkoi työstää yhtyeen esikoisalbumia Risen. Albumi äänitettiin Mega Music Studiosissa Johannesburgissa tuottajanaan Leon Erasmus. Nauhoittamisen lomassa yhtye teki lavaesityksiä ja Nyte palasi kesken kiertueen studioon äänittämään coverin Simon & Garfunkelin kappaleesta The Sounds of Silence. Risen julkaistiin sen jälkeen. Single saavutti ensimmäisen sijan Etelä-Afrikan rocklistoilla, ja siitä tuli kulttiklassikko.

Goottirock oli käytännössä ennenkuulumatonta Etelä-Afrikassa, ja The Awakeningista tuli välittömästi kuuluisa ja paljolti kiistanalainen. Yhtye kiersi Afrikkaa tiiviisti kolmihenkisenä.

Request

Myöhemmin vuonna 1997 Ashton sijoitti pieneen digitaalistudioon ja alkoi työstää jatkoa Risenille. Toinen albumi Request otti enemmän vaikutteita New Romantic -suuntauksen electrosta ja industrialista. Yhtye alkoi saada enemmän valtavirran huomiota radiossa ja viestimissä singleillä Maree, Rain ja Before I Leap. Maree-singleä myytiin 5000 kappaletta ensimmäisenä vuotena ilman suuren levy-yhtiön tukea, ja kappale meni ensimmäiselle sijalle Etelä-Afrikan rocklistoilla. Kappaleesta Rain kuvattiin musiikkivideo, jonka ohjasi Katinka Harrod. Video kuvattiin keskellä talvea ja se oli hengenvaarallista Nytelle, jota kuvattiin jäisen järven pinnan alla, maalattiin mustaksi ja pestiin toisia kohtauksia varten. Musiikkivideo kuitenkin pääsi televisioon, näytettiin useilla Afrikan musiikkikanavilla ja toi julkisuutta yhtyeelle.

Marraskuussa 1998 Nyte perusti oman riippumattoman levy-yhtönsä. Hän uudelleenjulkaisi kaksi ensimmäistä The Awakening levyä uudelleenmasteroituina, laajennetuilla kansitaiteilla ja lisäkappaleilla vastatakseen ulkomaan myynnin edellytyksiin. Albumit otettiin jakeluun Yhdysvalloissa ja Saksassa, ja yhtye saavutti ylikansallisen ihailijajoukon. Menestyskappale Rain julkaistiin Yhdysvalloissa useilla kokoelmilla.

Ethereal Menace

Viisihenkisellä kokoonpanolla yhtye teki kolmannen albuminsa Ethereal Menace, jossa on vaikutteita industrial-musiikista. Myöhemmin Nyte nimitti tätä tyyliä "dark future rockiksi". Ethereal Menace julkaistiin heinäkuussa 1999, ja se sai innostuneen vastaanoton: single “The March" menestyi, ja Etelä-Afrikan musiikkipalkintoja voittaneen ohjaajan Eban Olivierin Concrete Productions teki yhtyeelle toisen musiikkivideon, jota näytettiin MTV Europella.

The Fourth Seal of Zeen

Joulukuussa 1999 Nyte piti tauon The Awakeningista keskittyäkseen julkaisemaan ensimmäisen oman sooloalbuminsa The Slender Nudesin. Syyskuussa 2000 Nyte palasi takaisin The Awakeningin pariin, ja yhtye julkaisi siihen mennessä synkeimmän albuminsa The Fourth Seal of Zeenin. Eeppinen albumi esittää valikoiman vaikutteita darkwaven ja klassisen goottirockin väliltä. The Dark Romantics -kappaleesta tuli goottiklubien tunnuslaulu ympäri maailmaa, ja se on edelleen yhtyeen suosituimpia kappaleita. Vuonna 2001, kokoonpanomuutosten ja kiertueen kesken, yhtye julkaisi ep-levyn The Fountain, joka jatkoi Zeenin tyyliä. The Fountain -single meni sijalle neljä Etelä-Afrikan rocklistoilla ja pysyi Top 10:ssä yhdeksän viikkoa. Nyte julkaisi myös toisen sooloalbuminsa Dirt Sensen vuonna 2002, joka oli 17 viikkoa Etelä-Afrikan listoilla, parhaimmillaan sijalla kaksi.

Roadside Heretics

Kesäkuussa 2002 The Awakening äänitti uransa aggressiivisimman, kitaravetoisimman albuminsa Roadside Hereticsin. Garrick van der Tuin otti Glenn Welmanin paikan rumpalina, mikä vaikutti rajumpaan tyyliin. Aiheiltaan Roadside Heretics käsittelee kaltoin kohdeltuja, syrjittyjä, ja eristäytyneitä ihmisiä – Etelä-Afrikan yleisesti tunnettuja asioita. Nyten mukaan Roadside Heretics merkitsi uuden aikakauden alkua The Awakeningille, sillä he keskittyivät tallentamaan tavaramerkkinsä, lavaesitystensä intensiteetin albumin soundiin. Yksi singleistä, The Maker, oli kaksi viikkoa sijalla yksi Etelä-Afrikan rocklistoilla. Samana vuonna yhtye julkaisi kokoelma-albumin Sacrificial Etchings, jolle on koottu singlet vuosilta 1997-2002 sekä aiemmin julkaisemattomia kappaleita kuten suosittu Vampyre Girl. Sacrificial Etchings saavutti sijan 18 Etelä-Afrikan myydyimpien albumien listalla vuonna 2003.

Darker Than Silence

Nyte julkaisi kolmannen sooloalbuminsa Sinister Swingin vuonna 2003. Vuotta myöhemmin Nyte alkoi työstää The Awakeningin siihen saakka kunniahimoisinta albumia Darker Than Silencea, jonka aiheet käsittelevät tuhoa ja lääkitystä. Kappaleet kuten One More Crucifixion, Angelyn ja The Needle and the Gun saivat myönteisen vastaanoton maailmalla ja huomattavaa menestystä Afrikan ja Saksan listoilla. Menestys vei yhtyeen ensimmäiselle Yhdysvaltojen kiertueelleen vuonna 2004.

Heinäkuussa 2005, Nyte julkaisi neljännen sooloalbuminsa Headspacen sooloyhtyeellään Ashton Nyte and the Accused.

Razor Burn

Vuonna 2006 The Awakening teki managerointisopimuksen saksalaisen MCM Musicin kanssa, ja myöhemmin levytyssopimuksen Massacre Recordsin kanssa. The Awakening julkaisi sitten seitsemännen studioalbuminsa Razor Burnin. Eurooppalaisen jakelun ja mainonnan ansiosta albumi sai enemmän huomiota kuin yhtyeen aiemman albumit sekä myönteisiä arvioita vaihtoehtomusiikin viestimiltä. Intervention Arts jakeli albumia Yhdysvaltojen ja Afrikan markkinoille. Yhtye teki toisen kiertueensa Yhdysvalloissa.

Tales of Absolution and Obsoletion

The Awakening Yhdysvalloissa 2009.

Myöhään vuonna 2007, Nyte muutti Yhdysvaltoihin kun yhtye teki siellä kolmannen kiertueensa. Yhtye oli pääesiintyjä HM-lavalla Cornerstone Festivalissa 2008. Nyten viides soolojulkaisu, The Valley, julkaistiin Etelä-Afrikassa lokakuussa 2008.

The Awakeningin kahdeksas studioalbumi, Tales of Absolution and Obsoletion julkaistiin kesäkuussa 2009, ja yhtye aikoo tehdä kiertueita tukeakseen sen julkaisua. Yhtye on sanonut palanneensa albumilla Zeenin aikaiseen, perinteiseen goottirock-soundiinsa.

Tyyli

The Awakeningin musiikki on kehittynyt sitten alkuvuosiensa: esikoisalbumi Risen painottui vanhanliiton kitaravetoiseen post-punkiin ja goottirockiin, mutta toisella albumilla Request yhtye otti omakseen 1980-luvun uusromantiikka-suuntauksen konemusiikkivaikutteet. Ethereal Menacelta alkaen tyyli on ollut "dark future rockia" - Nyten sanoin "yhdistelmä raskaita konevaikutteita ja jyhkeitä kitaroita voimakkailla tanssittavilla aineksilla". Vaikutteiden puolesta Nyte itse nimeää David Bowien ja Kate Bushin "sankareikseen", vaikka hän sanoo musiikkimakunsa olevan "hyvin laaja".

Nyte kuvailee yhtyeen konserttiesityksiä “kuin rituaalityyppisiksi kokemuksiksi, jotka juontuvat teatraaliseen lavaolemukseemme ja esitykseemme". Lavaesitysten kulmakivinä hän pitää “intohimon, kauneuden, runouden ja teatraalisuuden aineksia".

Jäsenet

Nykyiset jäsenet

• Ashton Nyte – laulu ja kitara, lauluntekijä
• Frankie Clark – basso, taustalaulu
• Marcus Van Der Tuin – kitara, taustalaulu
• Rici7 – rummut

Entiset jäsenet

• Jenni Hazell – basso
• Philip Booyens – kitara
• Mark Sprawsen – kitara
• Glenn Welman – rummut
• Andre Liebenberg – basso
• Catherine Stone – koskettimet
• Kate Towsey – basso
• Matthew Fink – koskettimet
• Marcus Kusche – kitara
• Garrick Van Der Tuin – rummut
• Herman Kruger – rummut

Diskografia

Studioalbumit

• Risen  (1997)
• Request  (1998)
• Ethereal Menace  (1999)
• The Fourth Seal of Zeen  (2000)
• Roadside Heretics  (2002)
• Darker Than Silence  (2004)
• Razor Burn  (2006) (kts. arvostelu)
• Tales of Absolution and Obsoletion  (2009)
• Chasm  (2019)

Kokoelmat

• Sacrificial Etchings (best of)  (2003)

Singlet/EP:t

• Rain  (1997)
• Maree  (1997)
• Before I Leap  (1997)
• The Sounds of Silence  (1997)
• Sentimental Runaways  (1999)
• In Etherea  (1999)
• Chains  (1999)
• The March  (1999)
• The Dark Romantics  (2000)
• The Fountain EP  (2001)
• Complexion  (2002)
• The Needle and the Gun  (2004)
• Angelyn  (2004)
• One More Crucifixion  (2004)

Musiikkivideot

• Rain  (1997)
• The March  (1999)

Ashton Nyten sooloalbumit

• Slender Nudes  (2000)
• Dirt Sense  (2002)
• Sinister Swing  (2003)
• Headspace  (2005)

Aiheesta muualla

• The Awakeningin viralliset kotisivut
• Ashton Nyten sooloprojektin viralliset kotisivut
• The Awakening Myspacessa (englanniksi)
• Ashton Nyte Myspacessa (englanniksi)