Teutonit

Muinainen germaaniheimo

Teutonit (latinaksi teutoni tai teutones) olivat muinainen germaaniheimo, joka asui alun perin Lounais-Jyllannin ja Elben suiston välisellä alueella. Tulvien hävitettyä heidän alueitaan teutonit liittyivät kimbreihin ja ambroneihin noin 120 eaa. ja vaelsivat etelään. Teutonit tunkeutuivat 100-luvulla eaa. yhdessä kimbrien kanssa Galliaan ja pian myös Pohjois-Italiaan. Teutonien raivo (furor Teutonicus) herätti roomalaisissa kauhua. Gaius Marius löi lopulta teutonien armeijan vuonna 102 eaa. Aquae Sextiaen taistelussa, lähellä nykyistä Aix-en-Provencea.[1][2]

Kimbrien ja teutonien vaellukset ja tärkeimmät taistelut.

Myöhemmin teutonit on harhaanjohtavasti samastettu saksalaisiin. Heidän nimeensä sisältyy ehkä indoeurooppalaisen kantakielen ”kansaa” tarkoittava sana (teutā), josta myös saksalaisten omakielinen nimitys Deutsche juontuu.lähde?

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  • Castrén, Paavo ja Pietilä-Castrén, Leena: Antiikin käsikirja. Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.

Viitteet

muokkaa
  1. Castrén & Pietilä-Castrén 2000, s. 569–570.
  2. History of Europe - Barbarian migrations and invasions: The Germans and Huns Encyclopædia Britannica Online. Encyclopædia Britannica. Viitattu 10.6.2012. (englanti)

Aiheesta muualla

muokkaa