Kimbrit
Kimbrit (latinaksi Cimbri) olivat germaaniheimo. He olivat Plinius vanhemman mukaan kotoisin Luoteis-Jyllannista. Kimbrit lähtivät asuinsijoiltaan noin vuonna 120 eaa., ja liikkuivat yhdessä ambronien ja teutonien kanssa Elben vartta etelään. Heihin liittyi myös muita heimoja. Kimbrit ottivat aluksi yhteen Tonavan alueen kelttiläisten kansojen kanssa, ja sen jälkeen he saapuivat vuonna 113 eaa Noricumiin, jossa löivät Papirius Carbon johtamat roomalaiset joukot. Kimbrit ylittivät Reinin ja voittivat toisen roomalaisen sotajoukon vuonna 109 eaa. Etelä-Galliassa. Vuonna 105 eaa he löivät vielä kaksi roomalaisten sotajoukkoa. Senaatin oli silloin kutsuttava Gaius Marius apuun Pohjois-Afrikasta. Marius voitti ensin vuonna 102 eaa Pohjois-Italiaan pyrkineet teutonit Aquae Sextiaen taistelussa. Sitten hän voitti kimbrit Vercellaen taistelussa vuonna 101 eaa. Kimbrien heimo tuhottiin lähes täydellisesti ja he hävisivät tämän jälkeen historiasta.[1]
Kimbrit aiheuttivat Roomalle monia nöyryyttäviä tappioita. Heidän taistelutavoistaan kerrotaan muun muassa, että heillä oli tapana kytkeä ensimmäisissä rivistöissä miehet ketjuilla yhteen. Se rajoitti osaltaan muiden liikkumista, mutta piti kaatuneet mukana rintamassa.[2]
Lähteet
muokkaa- Paavo Castrén ja Leena Pietilä-Castrén: Antiikin käsikirja. Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.