Testamentti kansalleni

Testamentti kansalleni on vuonna 1944 ilmestynyt kirja, johon on koottu presidentti P. E. Svinhufvudin yhdessä Martti Pihkalan kanssa jatkosodan aikana laatimia kirjoituksia ja puheita Suomen poliittisesta ja sotilaallisesta tilanteesta. Se julkaistiin Svinhufvudin nimissä hieman hänen kuolemansa jälkeen hänen poliittisena testamenttinaan. Teoksen pääteema on vaatimus, että Suomen tuli jatkaa sotaa Saksan rinnalla loppuun saakka eikä solmia erillisrauhaa Neuvostoliiton kanssa. Suomen viranomaiset yrittivät estää kirjan julkaisun ja levityksen, koska Suomi oli juuri tuolloin irtautumassa sodasta.

Teoksen tausta ja sisältö

Pihkala oli työskennellyt kesästä 1943 alkaen Svinhufvudin kanssa ja kannustanut tätä kirjoittamaan ajankohtaisista poliittisista kysymyksistä muistioita jaettaviksi valikoiduille henkilöille. Pihkalaa ja Svinhufvudia yhdisti erityisesti Suur-Suomi-aate. He myös uskoivat Saksan voiton toisessa maailmansodassa olevan yhä mahdollinen ja vastustivat ajatusta Suomen ja Neuvostoliiton erillisrauhasta. Svinhufvudin tiedot sodan kulusta olivat pinnallisia, eikä hän ilmeisesti tiennyt Linkomiehen hallituksen rauhansuunnitelmista, mutta hän vastusti jyrkästi rauhanopposition vaatimuksia.

Tärkein muistioista oli kansallisen ohjelma, jota monistettiin 150 kappaletta ja joka toimitettiin muun muassa tasavallan presidentti Risto Rytille. Historiantutkija Martti Häikiön mukaan Svinhufvud laati sen Pihkalan avustuksella, toimittaja Jaakko Korjuksen mukaan Pihkala laati sen Svinhufvudin toimeksiannosta kesällä ja syksyllä 1943 mutta Svinhufvud hyväksyi sen. Svinhufvud ja Pihkala keskustelivat kansallisen ohjelman levittämisestä ja painattamisesta joulukuussa 1943 ja tammikuussa 1944. Pihkala kokosi ohjelman sekä eräät muut muistiot ja puheet kirjaksi, joka oli vielä julkaisematta Svinhufvudin kuollessa helmikuussa 1944. Häikiön mukaan kirjan teksti ja ajatukset ovat viime kädessä Svinhufvudin omia, vaikka Pihkala avusti niiden laatimisessa.

Teos sisältää seitsemän kirjoitusta:

• Svinhufvudin 25. maaliskuuta 1942 Lappeenrannassa pitämä puhe, jossa hän muun muassa vaatii, että Pietarin kaupungin oli ”väistyttävä” sen Suomelle muodostaman pysyvän uhan vuoksi.
• 18. kesäkuuta 1943 päivätty muistio ”Imperialismiako”, jossa puolustetaan Suomen oikeutta laajentaa alueitaan Neuvostoliiton kustannuksella.
• 26. kesäkuuta 1943 päivätty muistio ”Promemoria”, jonka mukaan Suomen ja Yhdysvaltain suhteiden parantaminen ei saanut vaarantaa Suomelle tärkeämpää suhdetta Saksaan.
• 20. syyskuuta 1943 päivätty muistio ”Kaksi vaihtoehtoa rajojemme järjestämiseksi tulevan rauhan yhteydessä”, jonka mukaan rauhanopposition kannattama paluu Tarton rauhan rajoihin olisi Suomelle epäedullista ja sen sijaan sodanjälkeiseksi itärajaksi tulisi tavoitella kolmen kannaksen rajaa ja myös Inkerin ja Pietarin kaupungin olisi tultava Suomelle. Svinhufvud laati tämän tekstin vierailtuaan elokuussa 1943 rintamalla Syvärillä ja Suomen miehittämässä Äänislinnassa.
• 12. marraskuuta 1943 päivätty muistio ”Peräkaneetti”, jossa kiistetään saksalaisten syyllistyneen julmuuksiin tai sotarikoksiin sodan aikana.
• 16. marraskuuta 1943 päivätty muistio ”Baltian puolesta” eli ”Pro Baltica”, jonka mukaan Saksan tappio merkitsisi tuhoa sekä Suomelle että Baltian maille.
• 10. joulukuuta 1943 päivätty ”Suomi kansainvälisen propagandan ristitulessa”, jonka mukaan Suomen kaksi suurta vihollista olivat länsiliittoutuneiden edustama kansainvälinen suurkapitalismi ja Neuvostoliiton edustama kansainvälinen marxilaisuus, ja jossa vaaditaan Suomea tekemään kaikki voitava, jotta Saksa voittaisi sodan. Tämä kirjoitus on edellä mainittu kansallinen ohjelma.

Kirjan esipuhe on päivätty 12. joulukuuta 1943. Pihkalan nimeä ei mainita kirjassa, mutta hän allekirjoitti esipuheen ja viimeisen kirjoituksen nimimerkillä Suomalainen. Teos on 62-sivuinen.

Julkaisu ja sen seuraukset

Ennakkotietoja Testamentti kansalleni -kirjasta alkoi liikkua vain muutamia päiviä Svinhufvudin kuoleman jälkeen. Kun Hämeen Sanomat selosti sen sisältöä 3. maaliskuuta 1944, sensuuriviranomaiset kielsivät muita lehtiä lainaamasta tai kommentoimasta uutista. Teokselle ei annettu Suomessa painolupaa, joten Pihkala painatti sen Saksassa, mutta itse kirjaan merkittiin valheellisesti painopaikaksi ”Stockholm” eli Tukholma. Kirjasta otettiin 15 000 kappaleen painos, joka tuotiin saksalaisella sotalaivalla Ouluun. Kirjan loppuun oli liitetty 11. heinäkuuta 1944 päivätty ja nimimerkki Suomalaisen allekirjoittama lisäsivu, jossa kirjan jokaista saajaa kehotettiin selostamaan sen sisältöä 50:lle hengelle ja keskustelemaan siitä 10–20 hengen piireissä sekä laatimaan luettelo näistä henkilöistä.

Suomen valmistautuessa katkaisemaan suhteensa Saksaan ja solmimaan aselevon Neuvostoliiton kanssa kirjan katsottiin vaarantavan Suomen ulkomaiset suhteet. Koska Pihkala oli levittänyt kirjaa Suomessa syksyllä 1944 ilman viranomaisten lupaa, Valtiollinen poliisi vangitsi hänet 2. syyskuuta pariksi viikoksi kansallisen turvallisuuden vuoksi, ja sen jälkeen hänet määrättiin kolmeksi vuodeksi arestiin kotikuntaansa Helsingin maalaiskuntaan. Saksa hyödynsi Testamentti kansalleni -kirjaa propagandassaan. Suomalaisille suunnattu saksalainen Vapaan Suomen radio selosti sitä syyskuun lopulla, ja Dagens Nyheterin mukaan saksalainen diplomaatti Hans Metzger levitti sitä samoihin aikoihin Ruotsissa.

Aiheesta muualla

• Teos vapaasti luettavissa