Avaa päävalikko
Australia green tree frog (Litoria caerulea) crop.jpg

Sammakkoeläimet (Amphibia) ovat selkärankaisten eläinten luokka. Ne ovat puolittain vesieläimiä ja niiden kehitykseen kuuluu vedessä elävä, kiduksilla hengittävä toukkavaihe. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä. Luokan tieteellinen nimi Amphibia tarkoittaakin suomeksi kahtaalla elävää, mikä viittaa sammakkoeläinten tulevan toimeen sekä maalla että vedessä. Merivedessä sammakkoeläimiä ei kuitenkaan elä.

Sammakkoeläinten määrä ja varsinkin varsinaisten sammakkojen määrä on laskussa eri puolilla maailmaa. Tärkeimmät tekijät sammakkojen häviämisen aiheuttajina ovat saasteet sekä maankäyttö. Sammakot ovat jo nyt menettäneet suurimman osan selviytymisensä kannalta tärkeistä kosteikkoalueista. Lajien kato on sammakkoeläinten keskuudessa nopeampaa kuin missään muussa eläinryhmässä.


ArkistoMuokkaa

Ilmaston lämpenemisellä tarkoitetaan viime vuosikymmeninä tapahtunutta maapallon alailmakehän ja merien keskilämpötilan nousua ja nousun arvioitua jatkumista. Yleisessä keskustelussa ilmiöstä käytetään myös termiä ilmastonmuutos. Maanpinnan läheisen ilman lämpötila nousi 1900-luvulla maailmanlaajuisesti keskimäärin 0,74 ± 0,18 °C. Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n mukaan ilmaston lämpeneminen on suorien havaintojen perusteella kiistaton tosiasia, ja johtuu hyvin todennäköisesti (yli 90 % todennäköisyydellä) valtaosin ihmiskunnan aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä.

Maailmanlaajuisella lämpötilojen nousulla on monia vaikutuksia, kuten merenpinnan nousu ja sademäärien muutokset, joiden seurauksena äärimmäisten sääilmiöiden yleisyyden ja voimakkuuden arvioidaan kasvavan. Muita seurauksia ovat viljelysrajojen muuttuminen, jäätikköjen peräytyminen ja eläinlajien sukupuutot.


Yellowstonen kansallispuisto (engl. Yellowstone National Park) on Yhdysvalloissa sijaiseva, maailman ensimmäinen ja täten myös vanhin kansallispuisto. Sen perusti presidentti Ulysses S. Grant jo vuonna 1872. Yellowstone sijaitsee kolmen eri osavaltion alueella, suurimmaksi osaksi Wyomingissa, mutta osaksi myös Idahon ja Montanan puolella. Kansallispuisto kattaa lähes 8 980 km² kokoisen maa-alan.

Yellowstone sijaitsee geologisesti aktiivisella alueella ja tunnetaan muun muassa geysireistään, joita on yli 300. Myös maailman ehkä kuuluisin geysir, Old Faithful eli Vanha Uskollinen, sijaitsee siellä. Se onkin yksi puiston merkittävimmistä turistikohteista. Alue on tunnettu monipuolisesta luonnostaan kuten kanjoneistaan ja vesiputouksistaan. Yellowstonessa on lisäksi myös rikas eläimistö, johon kuuluu muun muassa karhuja, biisoneita ja puumia.


Otsonikadolla tarkoitetaan stratosfäärissä eli Maan ilmakehän yläosassa sijaitsevan otsonikerroksen ohenemista. Otsoni on kolmesta happiatomista muodostunut molekyyli, joka absorboi eli imee itseensä tehokkaasti Auringon lähettämää ultravioletti- eli UV-säteilyä. Otsonikerroksen heikkeneminen kasvattaa maan pinnalle saapuvan UV-B-säteilyn määrää, mikä voi olla tuhoisaa alhaisempaan säteilymäärään sopeutuneille eliöille. Se voi aiheuttaa ihosyöpää ja muita vaurioita sekä vahingoittaa kasveja ja planktonia.

Otsonikadosta puhuttaessa tulee erottaa kaksi erillistä mutta toisiinsa yhteydessä olevaa ilmiötä: hidas ja melko vakaa mutta maailmanlaajuinen stratosfäärin otsonin kokonaismäärän väheneminen (noin 3,5 % vuosien 1964–1980 keskimääräisestä tasosta) 1980-luvun alusta lähtien, ja paljon voimakkaampi mutta jaksoittainen otsonin väheneminen Maan napa-alueilla. Jälkimmäisestä ilmiöstä puhuttaessa käytetään usein termiä ”otsoniaukko”, vaikka kyse ei ole aukosta vaan otsonikerroksen ohentumasta. Otsoniaukon syntymekanismi poikkeaa keskileveysasteiden otsonikerroksen ohenemisesta, mutta molemmat ilmiöt perustuvat siihen, että kloori- ja bromiatomit katalysoivat otsonia tuhoavia reaktioita.