Mankkaan kaatopaikka
Mankkaan kaatopaikka oli Espoon Laajalahden kaupunginosassa[1] vuosina 1957–1986 toiminut yhdyskuntajätteen kaatopaikka. Kaatopaikka otettiin käyttöön vuonna 1957 entiselle Laajalahden turvesuolle, jolta oli nostettu turvetta vuodesta 1910. Kaatopaikka oli suurimmillaan 48 hehtaarin laajuinen, ja sinne vietiin yhteensä 2,5 miljoonaa kuutiometriä jätettä. Kaatopaikka-alue otettiin vuonna 2012 uusiokäyttöön kun sinne avattiin Tapiola Golf -niminen golfkenttä ja virkistysalue.[2]
Alueen nimi muokkaa
Kaatopaikka-alue ja sitä ympäröivät suot on tunnettu useilla nimillä. Alueesta on käytetty nimeä Turvesuo (ruots. Torvmossen), minkä lisäksi siitä on käytetty myös nimiä Turvepehkusuo (ruots. Torvströmossen) ja Mankkaansuo (ruots. Mankansmossen). Turvepehkusuo- ja Turvesuo-nimien taustalla on alueen aiempi turpeennostokäyttö. Alueen vanhimpia nimityksiä ovat ruotsinkieliset Stormossen ja Mossen.[3]
Turvesuosta kaatopaikaksi muokkaa
Laajalahden turvesuolta nostettiin turvetta laajamittaisesti vuodesta 1910, jolloin alueelle perustettiin kotieläintaloudessa, viljelyssä ja rakentamisessa käytettyä turvepehkua valmistanut tehdas Esbo Torfströ Ab. Tehtaalle rakennettiin kapearaiteinen Kilon turveratana tunnettu rautatieyhteys rantaradan Kilon asemalta.[3][4]
Turpeennoston päätyttyä 1950-luvun lopulla[5] alue otettiin vähitellen vuoden 1957 jälkeen kaatopaikkakäyttöön. Alueen täyttäminen aloitettiin sen eteläosasta päätypengerrystekniikalla, jossa jätetäyttöä kertyi lopulta noin 5–10 metriä. Kaatopaikan eteläosaan sijoitettiin rakennusjätettä ja keskelle yhdyskuntajätettä. Kaatopaikan pohjoisosaa täytettiin vuosina 1978–1986. Alueelle sijoitettiin yhdyskuntajätteen lisäksi erityisjätettä, ja jätekerros on paksuimmillaan 13-metrinen. Mankkaan kaatopaikan itäosaa täytettiin pääasiassa rakennusjätteellä ja maa-aineksella 1970-luvulta alkaen. Kaatopaikkavedet johdettiin vuoden 1980 elokuulle asti suoraan Mankkaanpuroon. Alueen lounaisosassa tapahtui seitsemän hehtaarin laajuinen sortuma kaatopaikkakäytön loppupuolella vuonna 1985.[6]
Mankkaan kaatopaikka oli laajimmillaan 48-hehtaarinen. Alueelle toimitettiin sen käytön aikana noin 2,5 miljoonaa kuutiometriä erilaista jätettä, josta arviolta 1,2–1,3 miljoonaa tonnia oli yhdyskuntajätettä ja loput 0,6 miljoonaa tonnia muuta jätettä.[6]
Kaatopaikan ympäristöön kehittyi sen toiminnan aikana alkoholistien hökkelikylä, jonka asukkaat hakivat elintarvikkeensa ja muut tarve-esineensä ”Mankkaan valinta” -lempinimen saaneelta kaatopaikalta. Hökkelikylässä asui 1980-luvun alussa talvisin noin satakunta henkeä ja kesäisin huomattavasti enemmän. Kaatopaikan ympäristössä oli Espoon diakoniasäätiön parakkimajoitusta vuoteen 1991, jolloin loput asukkaat siirrettiin Olarinluoman asuntolaan.[7] Kaatopaikan alkoholistiyhteisöön kuului myös taiteilija Olavi Martikainen vuosina 1969–1979. [8]
Kunnostus ja muuttaminen virkistysalueeksi muokkaa
Kaatopaikan ensimmäiset osat viemäröitiin 1980-luvun lopulla ja kaatopaikkakaasun keräys aloitettiin vuonna 1997 entisen kaatopaikan pohjoisosassa 17 hehtaarin laajuiselta alueelta.[9] Alueen muuttamista virkistyskäyttöön alettiin suunnitella 2000-luvun alulla, ja sinne suunniteltiin alkuun sekä laajempaa virkistysaluetta että golf-kenttää, mutta suunnitelma rajoittui myöhemmin suurimman osan aluetta kattavaan golfkenttään ja sen reuna-alueille rajoittuviin virkistysalueisiin. Alueen asukkaat vastustivat laajempaa golfkenttäsuunnitelmaa, jolle kehitettiin kilpaileva Pro Turvesuo -suunnitelma.[5] Lopulta päädyttiin kuitenkin laajemman 18-reikäisen golfkentän toteutukseen. Kaatopaikan sulkemiseen saatiin ympäristölupa vuonna 2007[6] ja alueen laajamittaiset kunnostustyöt käynnistyivät vuonna 2009. Alueelle asennettiin kunnostuksen yhteydessä laajempi kaasunkeräysjärjestelmä, joka kattaa koko entisen kaatopaikan 48 hehtaarin pinta-alan. Työt kaatopaikalla valmistuivat vuonna 2012, jolloin kaatopaikan päälle rakennettu golfkenttä avattiin yhdeksänreikäisenä. Kunnostustöihin kului noin 17,5 miljoonaa euroa. Kenttä valmistui kokonaisuudessaan seuraavan vuoden syksyllä.[9]
Kerätty kaatopaikkakaasu poltetaan entisen soihtupolttimen sijasta uudessa kaukolämpölaitoksessa, joka tuotti noin 12 000 megawattituntia vuodessa 1,1–1,3 megawatin teholla.[10] Entisen kaatopaikka-alueen pohjoispuolella sijainnut lumenvastaanottoalue myytiin vuonna 2015 toimistorakennuksen tontiksi.[11]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 §:n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Mankkaan kaatopaikan sulkemista. Uudenmaan ympäristökeskus, 31.8.2007. UUS2004Y235111. Lupapäätöksen verkkoversio (PDF) (viitattu 29.9.2015).
Viitteet muokkaa
- ↑ Mankkaan kaatopaikka Espoon karttapalvelussa Espoon karttapalvelu. Espoon kaupunki. Viitattu 29.9.2015.
- ↑ Mankkaan kaatopaikan sulkeminen (Espoo) Siton verkkosivut. Sito Oy. Viitattu 29.9.2015.
- ↑ a b T–Ö – Tahkokujalta Östergrundetille Espoon kaupungin verkkosivut. 12.6.2012. Espoon kaupunki. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 29.9.2015.
- ↑ Tapiolan peruskartta 1:20 000 (JPG) Maanmittauslaitoksen verkkosivut. 1960. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.9.2015.
- ↑ a b Turvesuon asemakaavaa aiotaan muuttaa. Mankkaan Uutiset, 2005, 39. vsk, nro 2. Espoo: Mankkaan omakotiyhdistys. Artikkelin verkkoversio (PDF). Viitattu 29.9.2015. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c Ympäristölupa 2007, s. 1–5
- ↑ Lindfors, Jukka: Mankkaan suolla asuivat alkoholistit Yle Elävä Arkisto. 18.3.2009. Yleisradio Oy. Viitattu 29.9.2015.
- ↑ Olavi Martikainen, elämänkertatietoja personal.inet.fi. Arkistoitu 20.3.2005. Viitattu 14.1.2017.
- ↑ a b Kunnostamisesta merkittävä kehityshanke Espoolle – Mankkaan kaatopaikasta. Kuntatekniikka, 2014, 69. vsk, nro 4, s. 28–31. Helsinki: KL-Kustannus Oy. ISSN 1238-125X. Artikkelin verkkoversio (PDF). Viitattu 29.9.2015. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Entisen kaatopaikan kaatopaikkakaasua hyödynnetään kotien lämmittämiseen Espoossa Fortumin verkkosivut. 25.8.2015. Fortum Oyj. Viitattu 1.10.2015.
- ↑ Vanttilaan nousee tilapäinen lumenvastaanottopaikka – turvallisuudesta huolehditaan Espoon kaupungin verkkosivut. 11.9.2015. Espoon kaupunki. Viitattu 29.9.2015. [vanhentunut linkki]
