Tapani Kuusalo

suomalainen matemaatikko

Jussi Tapani Kuusalo (s. 1943)[1] on suomalainen matemaatikko ja emeritusprofessori. Hän toimi Jyväskylän yliopistossa matematiikan apulaisprofessorina 1972–1998 ja professorina 1998–2010. Matemaatikkona hänen tutkimusalansa on pääasiassa ollut matemaattinen analyysi.

Akateeminen ura

muokkaa

Väitöskirja

muokkaa

Tapani Kuusalo väitteli filosofian tohtoriksi matematiikan alalta vuonna 1967 Helsingin yliopistossa.[2] Väitöskirjan ohjasivat professorit Olli Lehto ja Kaarlo Virtanen.

Kuusalon väitöskirjan aihe (Verallgemeinerter riemannscher Abbildungssatz und quasikonforme Mannigfaltigkeiten[2]; suom. Yleistetty Riemannin kuvauslause ja kvasikonformiset monistot) liittyy matemaattisen analyysin alaan. Tarkemmin määritellen Kuusalon väitöskirjassa käsitellään geometrista analyysiä.[3] Geometrinen analyysi on määritelmänsä mukaan matemaattista analyysiä, mutta siinä käytettävät menetelmät ovat geometrisia ja saaduille tuloksille voidaan antaa geometrinen tulkinta.[4] Geometrinen analyysi on eräs Jyväskylän yliopiston matematiikan tutkimuksen keskeinen alue vielä 2020-luvulla.[4]

Tutkimusteemoista Riemannin kuvauslause puolestaan kuuluu kompleksianalyysin alaan. Riemannin kuvauslauseen esitti ensi kertaa saksalainen matemaatikko Georg Bernhard Riemann väitöskirjassaan vuonna 1851.[5]

Myöhempi ura

muokkaa

Valmistumisen jälkeen Kuusalo on työskennellyt erilaisissa opetus- ja tutkimustehtävissä. Vuodesta 1972 hän on ollut Helsingin yliopiston matematiikan dosentti.[1] Hänet nimitettiin 1971 matematiikan apulaisprofessoriksi Jyväskylän yliopistoon ja hän aloitti tehtävässä vuoden 1972 alussa.[6] Apulaisprofessuurin alaksi oli tarkemmin määritelty matemaattinen analyysi.[6] Virka muutettiin vakinaiseksi professuuriksi vuonna 1998.[7]

Kuusalo toimi opetus- ja tutkimustyön ohella Jyväskylän yliopiston silloisen matematiikan laitoksen johtajana vuosina 1993–1999.[8] Vuodesta 2001 laitoksen nimenä on ollut matematiikan ja tilastotieteen laitos, kun tilastotiede yhdistettiin matematiikan kanssa yhdeksi laitokseksi.[8]

Kuusalo jäi toimestaan eläkkeelle vuonna 2010.[9] Hän jatkoi tutkimusta vielä emerituksena.

Tutkimustyö

muokkaa

Matemaatikkona Kuusalo erikoistui matemaattiseen analyysiin. Hänen myöhempi tieteellinen tutkimuksensa on käsitellyt Riemannin geometriaa, jota hän tutki yhdessä dosentti Marjatta Näätäsen kanssa.[10][11]

Lähteet

muokkaa
  • Jari Eloranta: Jyväskylän matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 1965–1995. Opettajankoulutuksen laajentamispyrkimyksistä monialaiseen tiedekuntaan. (1995). Jyväskylä: Gummerus. ISBN 951-34-0622-9
  • Mari Heikkilä (toim.): Sattumaa, haperotatteja, keltainen syklotroni. Aikalaistarinoita Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan 50-vuotiselta taipaleelta (2015). Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. ISBN 978-951-39-6303-3.

Viitteet

muokkaa
  1. a b Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta / Matematiikka (PDF). Helsingin yliopiston opettaja- ja virkamiesluettelo 1918–2000. Helsingin yliopisto. Viitattu 18.5.2021.
  2. a b Tapani Kuusalon väitöskirja Kansalliskirjasto Finna. Viitattu 18.5.2021.
  3. Markku Vilppolaisen (FT, matematiikka) henkilökohtainen tiedonanto 18.5.2021.
  4. a b Geometria ja analyysi (Arkistoitu – Internet Archive) Matematiikan ja tilastotieteen laitos, JY. 18.12.2017. Viitattu 19.5.2021.
  5. Sirpa Patteri: Riemannin kuvauslause (2011), s. 2. (PDF). Pro gradu-tutkimus, Jyväskylän yliopisto. Viitattu 19.5.2021.
  6. a b Eloranta (1995), s. 142.
  7. Jyväskylän yliopisto: Matemaattis-luonnontieteellisten opintojen opas 1998–1999 (1998). Jyväskylä: Gummerus. ISSN 1456-0402
  8. a b Matematiikan ja tilastotieteen laitoksen johtajat[vanhentunut linkki] Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto. 23.6.2020. Viitattu 18.5.2021.
  9. Kuusalo (2015), s. 10.
  10. Marjatta Näätänen & Tapani Kuusalo: Geometric Uniformization in Genus 2 (1998) Annales Academiae Scientiarum Fennicae Series A I Mathematica, heinäkuu 1998. Viitattu 18.5.2021. (englanniksi)
  11. Marjatta Näätänen & Tapani Kuusalo: Weierstrass points of genus-2 surfaces with regular fundamental domains (2003) Quart. J. Math., 54 (3), 355-365, syyskuu 2003. Viitattu 18.5.2021. (Artikkelin tiivistelmä) (englanniksi)

Aiheesta muualla

muokkaa