Tapani III

Unkarin kuningas 1161-1172

Tapani III (unk. IlI. István); (kesä 11474. maaliskuuta 1172) oli Unkarin kuningas vuosina 1161–1172.[1]

Tapani III:n kruunaus vuonna 1161, Chronicon Pictum 1300-luku
Tapani III:n sinetti

Hän oli kuningas Géza II:n ja Kiovan ruhtinatar Efrosinja Mstislavan (n. 1130 – n. 1193) vanhin poika, ja nousi valtaan 14-vuotiaana isänsä kuoltua vain 32-vuotiaana.[2]

Kuningas

muokkaa

Kuuden viikon päästä hän joutui jo setiensä Ladislaus II:n ja Tapani IV:n syrjäyttämäksi, ja maanpakoon Itävaltaan.[2] Vuoden kuluttua hän palasi valtaan. Saadakseen valtaannousulleen Bysantin keisari Manuel I Komnenoksen tuen, hän suostui antamaan nuoremman veljensä Bélan, Dalmatian ja Kroatian herttuan, kasvatettavaksi Bysantin hovissa. Bysantti vaati myös Dalmatiaa ja Kroatiaa haltuunsa, ja vuoteen 1167 jatkuneessa sodassa Tapani III joutui luovuttamaan niistä osia Bysantille.[1]

Avioliitto ja jälkeläiset

muokkaa

Tapani III:n kihlaus Galitsian ruhtinas Jaroslav Osmomyslin tyttären kanssa purkautui vuonna 1166.

Hän avioitui Itävallan herttuatar Agnesin (n. 1151/54 – 13. tammikuuta 1182) kanssa vuoden 1166 lopussa, joka oli Itävallan ensimmäisen herttua Henrik II:n ja bysanttilaisen prinsessa Theodora Komnenen ainoa tytär. Prinsessa Theodoran isoisä oli keisari Johannes II Komnenos ja isoäiti Unkarin prinsessa Piroska eli keisarinna Irene, joka oli Ladislaus I Pyhän ja kuningatar Adelheid Schwabialaisen tytär.

Heille syntyivät lapset:

  • Béla (1167), kuoli alle vuoden ikäisenä
  • nimeltä tuntematon poika (n. 1172)

Kuningatar Agnes eli pitempään kuin puolisonsa miehensä ja oli raskaana tämän kuollessa. Hänen isänsä herttua Henrik II, joka oli Unkarissa Tapani III:n kuollessa 25-vuotiaana, vei Agnesin takaisin Itävaltaan. Agnes synnytti toisen pojan, mutta hänen kohtalonsa on tuntematon. Hän avioitui uudelleen vuonna 1173 Kärntenin herttua Hermanin (k. 1811) kanssa, heille syntyivät Ulrich II (s. 1176) ja Bernhard II (s. 1180), jotka olivat vuorollaan Kärntenin herttuoita.

Lähteet

muokkaa
  1. a b Pal Engel et al.: The realm of St. Stephen: a history of medieval Hungary, 895-1526, s. 52. I.B.Tauris, 2005. ISBN 978-1850439776 (englanniksi)
  2. a b Stephen III | king of Hungary | Britannica www.britannica.com. Viitattu 4.10.2024. (englanniksi)
Tämä kuninkaalliseen henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.