Takenoshin Nakai
Takenoshin Nakai (jap. 中井 猛之進, Nakai Takenoshin; 9. marraskuuta 1882 – 6. joulukuuta 1952) oli japanilainen kasvitieteilijä ja professori. Nakai tunnetaan erityisesti Korean niemimaan kasviston tuntijana.
| Takenoshin Nakai | |
|---|---|
| 中井 猛之進 | |
.jpg) Takenoshin Nakai heinäkuussa 1952. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 9. marraskuuta 1882 Gifu, Gifu, Japani |
| Kuollut | 6. joulukuuta 1952 (70 vuotta) Tokio, Japani |
| Kansalaisuus | japanilainen |
| Arvonimi | tohtori, emeritusprofessori |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkimusalue | kasvitiede |
| Tunnetut työt |
Flora Koreana (1909–1911) Flora Sylvatica Koreana (1915–1939) |
Nakai syntyi Gifun kaupungissa. Hänen jo lapsuudessa alkaneeseen kiinnostukseensa kasvitieteeseen vaikutti suuresti hänen isänsä Seitarō Hori, joka oli Japanin maataloustieteiden uranuurtajia. Nakai pääsi opiskelemaan Tokion yliopiston kasvitieteen laitokselle ja valmistui yliopistosta vuonna 1907. Sen jälkeen hän aloitti pitkän akateemisen uransa, ensin assistenttina 1908–1917, sitten lehtorina 1917–1922, apulaisprofessorina 1922–1927 ja lopulta professorina 1927–1942. Hänestä tuli emeritusprofessori vuonna 1947. Vuonna 1914 hän oli jo valmistunut luonnontieteiden tohtoriksi (Rigakuhakushi).[1]
Vuonna 1906 professori Jinzō Matsumuran ehdotuksesta Nakai alkoi tutkia Korean niemimaan kasvistoa, joka tunnettiin tuohon aikaan hyvin huonosti. Monista vastoinkäymisistä ja vaarallisista tilanteista huolimatta hän teki 1909–1940 Korean niemimaalle yhteensä 18 tutkimusmatkaa. Tutkimusmatkoillaan hän keräsi suuret määrät kasvinäytteitä, joukossa oli näytteitä useista tieteelle uusista lajeista. Näytteistä kuvattiin uusien lajien lisäksi myös uusia sukuja, joita olivat muun muassa Chosenia, Abeliophyllum, Hanabusaya, Pentactina ja Echinosophora.[1]
Nakai kirjoitti tutkimusmatkojen perusteella teoksen Flora Koreana, jonka ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 1909 ja toinen osa vuonna 1911. Lisäksi hän kirjoitti Korean niemimaan kasvistosta useita artikkeleita kasvitieteellisiin lehtiin. Sittemmin hän kirjoitti vielä 22-osaisen teoksen Flora Sylvatica Koreana, joka ilmestyi vuosina 1915–1939. Teos sisältää 1 839 sivua yksityiskohtaisia kasvikuvauksia sekä 569 tarkkaa kuvataulua. Viimeisimpänä tieteellisenä julkaisunaan hän koosti Korean niemimaan kasvistosta yhteenvedon Synoptical Sketch of Korean Flora, jossa on 3 176 lajia, 841 muunnosta ja 174 muotoa.[1]
Korean niemimaan tutkimusten lisäksi Nakai teki lyhyen lääkekasvien tutkimusmatkan Jaavalle ja Sri Lankaan vuonna 1919. Vuosina 1923–1925 hän vieraili Euroopassa ja Yhdysvalloissa tunnetuissa kasvitieteellisissä tutkimuslaitoksissa. Niiden kasvikokoelmissa hän tutustui huolellisesti aasialaisten kasvien tyyppinäytteisiin ja korjasi monia aikojen kuluessa tulleita virheitä.[1]
Nakain toimiessa Tokion yliopistossa yliopiston kasvikokoelma laajeni yli kymmenkertaiseksi. Myös Itä-Aasian kasvistoa käsittelevän kirjallisuuden määrä kasvoi, ja Tokion yliopistosta tuli Japanin kasvitaksonomian tutkimuksen keskus. Nakai kävi uudelleen läpi koko putkilokasvien luokittelun ja ehdotti uutta luokittelua muun muassa Salicaceae-, Bambusaceae- ja Lauraceae-heimoihin sekä Liliales-lahkoon ja saniaisiin. Hän oli lisäksi kiinnostunut Itä-Aasian kasvimaantieteestä ja perusti neljännen kasvitieteen professorin paikan Tokion yliopistoon. Nakai toimi myös Tokion yliopiston kasvitieteellisen puutarhan johtajana 1930–1942. Vuonna 1947 hänet nimitettiin Tokion luonnontieteellisen museon johtajaksi ja hän hoiti tehtävää kuolemaansa saakka. Heinäkuussa 1952 Nakai johti vielä museon tekemää tutkimusmatkaa Yakushiman saarelle ja tutki tutkimusmatkan jälkeen sieltä kerättyjä näytteitä, kunnes elokuun 28. päivänä hän sairastui aivoverenvuotoon.[1]
Elämänsä aikana Nakai kirjoitti yli 500 kasvitieteellistä artikkelia ja ehdotti yli 4 000 uutta tieteellistä nimeä[1]. Nakaista käytetään tieteellisten nimien yhteydessä auktorilyhennettä Nakai.
Lähteet muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- JSTOR Global Plants: Nakai, Takenoshin (Takenosin) (englanniksi)