Keisari Taichang (kiin. 泰昌, 28. elokuuta 158226. syyskuuta 1620), alku­peräiseltä nimeltään Zhu Changluo (kiin. 朱常洛), oli Kiinan Ming-dynastian neljäs­toista keisari, joka lyhyeksi jäänyt hallitsijakausi vuonna 1620 kesti vain vajaan kuukauden. Hän oli edeltäneen keisari Wanlin poika, ja häntä seurasi hänen poikansa Tianqi. Hänen aika­kausi­nimensä Taichang merkitsee suurta vaurautta.

Taichang
泰昌
Kiinan keisari
Valtakausi 28. elokuuta 162026. syyskuuta 1620
Edeltäjä Wanli
Seuraaja Tianqi
Syntynyt 28. elokuuta 1582
Peking, Kiina
Kuollut 26. syyskuuta 1620 (38 vuotta)
Peking, Kiina
Suku Zhu
Isä Wanli
Äiti Wang

Nuoruus muokkaa

Taichang syntyi keisari Wanlin hallitsijakauden kymmenentenä vuotena. Hänen äitinsä, alkuperäiseltä nimeltään Wang, oli hovissa Wanlin äidin, leskikeisarinna Lin palveluksessa. Vaikka Wang sai raskautensa aikana arvonimen "Toisen arvoluokan puliso Gong (恭妃)[1] hän ei päässyt Wanlin suosioon. Tämän vuoksi myös Zhu Changluo sai isältään osakseen vain vähäistä huomiota, vaikka olikin keisarin vanhin poika, jonka olisi dynastian lain mukaan pitänyt olla kruununperillinen.[2]

Zhu Changluo vietti suurimman osan elämästään hovin onnettomana sivu­henkilönä, joka palatsin sisäisessä valta­taistelussa yritti epä­toivoisesti saavuttaa kruununprinssin aseman. Wanli ilmaisi avoimesti, että hänen nuorempi poikansa Zhu Changxung, jonka äiti oli keisarin jalka­vaimo Zheng, tulisi olla kruunun­perillinen. Tätä eivät kuitenkaan hyväksyneet useimmat hänen kungfutselaiset oppineet ministerinsä. Sen jälkeen kun Wanlia oli moneen kertaan pyydytty nimittämään Zhu Changluo kruunun­prinssiksi, hän päätti jättää asian toistaiseksi ratkaisematta. Jotkut historioitsijat ovat arvelleet, että kiista kruunun­perimyksestä olisi ollut merkittävä osa­syy siihen, että keisari Wanli vetäytyi syrjään päivittäisistä hallitus­toimista.

Tämän kiistan­alaisen aseman vuoksi Zhu Chanluo jätettiin ilman vakinaista koti­opettajaa eikä hänelle annettu järjestelmällistä kungfutselaista opetusta senkään jälkeen, kun hän aloitti koulun­käynnin 13-vuotiaana, mikä oli Ming-prinsseille epä­tavallisen myöhäinen ikä aloittaa koulu­opinnot. Vuonna 1601 keisari Wanli myöntyi ministerien ja varsinkin leskikeisarinnan painostukseen ja nimitti tuolloin 19-vuotiaan Zhu Changluon virallisesti kruunun­prinssiksi. Tämä virallinen päätös ei kuitenkaan lopettanut hovi­juonitteluja. Vielä vuosien ajan levisi huhuja, joiden mukaan Wanli olisi aikonut syrjäyttää Zhu Changluon kruunun­prinssin asemasta nuoremman poikansa hyväksi.[3]

Vuonna 1615 hovia kohtasi jälleen yksi skandaali. Muuan Zhan Chai (kiin. 张差) onnistui vain puinen sauva aseenaan karkottamaan palatsin portteja vartioineet eunukit ja murtautumaan Ci-Qingin palatsiin (kiin. 慈庆宫), jossa kruunun­prinssi asui. Lopulta Zhang Chai kuitenkin voitettiin ja vangittiin. Alustavissa kuulusteluissa häntä pidettiin mielen­vikaisena, mutta kun häntä myöhemmin kuulusteli Wang Zhicai (王之寀) -niminen tuomari, hän tunnusti kuuluneensa yhdessä kahden eunukin kanssa sala­liittoon, jota johti rouva Zheng. Zhang Chain tunnustuksen mukaan nämä kaksi olivat luvanneet hänelle palkkion hyökkäyksestä kruunun­prinssiä vastaan, mikä viittasi siihen, että keisarin suosikki­jalka­vaimo oli mukana juonessa. Vaikka todisteet olivat vastaansanomattomat ja syytteet raskaat, keisari Wanli halusi kuitenkin säästää kahden rouva Zhengin hengen ja päätti itse tuomita asian. Hän syytti kaikesta eunukkeja, jotka teloi­tettiin samoin kuin Zhan Chaikin. Vaikka asia virallisesti saatiin nopeasti pois päivä­järjestyksestä, kansa ei sitä unohtanut, vaan se tuli pysyvästi tunnetuksi "palatsi­hyökkäys­tapauksena" (kiin. 梃擊案), yhtenä Ming-dynastian loppu­vaiheen kolmesta suuresta mysteeristä (kaksi muuta olivat jäljempänä mainittu "punaisten pillerien tapaus" sekä "palatsista katoamistapaus").

Lyhyt valtakausi ja kuolema muokkaa

Keisari Wanli kuoli 18. elokuuta 1620, ja Zhu Chanluo nousi virallisesti valta­istuimelle 28. elokuuta 1620 ottaen aika­kausi­nimen "Taichang", joka tarkoittaa "Suurenmoista vaurautta." Hänen valta­kautensa ensimmäiset päivät alkoivat Ming-hovin virallisen historia­teoksen mukaan lupaavasti. Valtakunnan raja­vartijoille lahjoitettiin kaksi miljoonaa taelia hopeaa, monia Wanlin tehottoman hallituksen aikana tyhjiksi jääneisiin tärkeitä virkoja alettiin täyttää, ja monet Wanlin loppuaikoinaan säätämät, hyvin vihatut ylimääräiset verot ja tullit lakkautettiin. Kuitenkin jo kymmenen päivää kruunauksensa jälkeen Taichang sairastui. Sairaus oli niin vakava, että hänen seuraavaksi päiväksi suunnitellut syntymä­päivä­juhlansa peruutettiin.

Joidenkin epävirallisten aikalaislähteiden,[4][5] Taichangin sairaus olisi aiheutunut ylen­määräisestä suku­puoli­elämästä, jota hän olisi harjoittanut sen jälkeen, kun rouva Zheng toimitti hänelle kruunajais­lahjaksi kahdeksan kaunista palvelus­tyttöä.[6]. Jo ennestään vakavan sairautensa lisäksi keisari sai 10. syyskuuta myös ripulin otettuaan annostuksen ulostuslääkettä, jota eunukki Cui Wensheng oli hänelle suositellut. Lopulta 25. syyskuuta hän pyysi ja sai ripulista eroon päästäkseen "punaisen pillerin" [7] jonka hänelle toimitti hovi­virka­mies ja apteekkari Li Kezhuo.

Ming-hovin virallisessa historiassa[8] sanotaan, että otettuaan pillerin Taichangin vointi parani, hän sai ruokahalunsa takaisin ja kiitti toistuvasti Li Kezhuota "uskollisena alamaisenaan." Samana iltapäivänä hän otti toisen pillerin, ja seuraavana aamuna hänet löydettiin kuolleena. Kun toinenkin keisari kuoli vajaan kuukauden kuluttua edellisen kuolemasta, kaikkialla valta­kunnassa oltiin järkyttyneitä ja huhut levisivät. Keisarin sala­peräisestä kuolemasta tuli surullisen­kuuluisa "Punaisten pillerien tapaus" (红丸案), toinen Ming-dynastian loppu­vaiheen kolmesta suuresta mysteeristä. Hovin virka­miesten ja eunukkien keskuudessa käytiin kiivasta kiistaa siitä, mitä pitäisi tehdä asiassa keskeistä osaa esittäneet pillerit toimittaneelle Li Kezhuolle. Toisten mielestä hänelle olisi myönnettävä rahapalkinto keisarin parantamisesta edes lyhyeksi ajaksi, toisten mielestä taas hänet ja hänen koko perheensä olisi pitänyt teloittaa keisarin murhasta. Asia saatiin lopulta ratkaistuksi vuonna 1625, jolloin Li karkotettiin vaikutus­valtaisen eunukki Wei Zhongxianin määräyksestä rajaseuduille. Tämä osoitti, kuinka ratkaisevan vallan eunukit olivat saaneet Taichangin pojan keisari Tianqin hallitsessa.

Jälkinäytös muokkaa

Taichangin ennenaikainen kuolema aiheutti Ming-hoville logistisia ongelmia. Ensinnäkin hovissa jatkui yhä virallisesti edellisen keisari Wanlin kuoleman jälkeinen suruaika, ja hänen ruumiinsa odotti yhä suotuisaa päivää hautaamiselle. Toiseksi tavan mukaan kaikki keisarien haudat olivat hallitsevan keisarin rakennuttamia, eikä vastikään valtaistuimelle nousselle Taichingille ollut omaa hauta­paikkaa. Hauta päätettiin kiireesti rakentaa Jingtain puretun hautakammion perustukseille. Rakennelma valmistui vuoden 1621 kahdeksantena kuu­kautena, ja se sai kunnianimen Qingling (庆陵). Lisäksi oli epäselvä, mitä nimeä keisarin valta­kaudesta olisi käytettävä. Vaikka keisari oli virallisesti valinnut aika­kausi­nimen "Taichang", hänen valta­kautensa jäi Wanlin 48:nnen (1620) ja Tianqin ensimmäisen hallitus­vuoden (1621) väliin. Pitkällisen keskustelun jälkeen päätettiin virka­mies Zuo Guangdoun aloitteesta, että Wanli-kausi päättyi vuoden 1620 seitsemänä kuukalenterin mukaisena kuukautena, kun taas Taichang-kausi käsitti saman vuoden 8.-12. kuukaudet. Tianqi-kausi alkoi virallisesti kuukalenterin ensimmäisestä kuukaudesta vuonna 1621.

Historialliselta näkökannalta Taichngin lyhyt hallitsija­kausi jäi vain ala­viitteeksi Ming-kauden historiassa. Se osoitti Ming-dynastian itse­valtaisen järjestelmän perustavan heikkouden, jota henkilöivät heikot keisarit kuiten Taichang seuraajineen. Sen rajoitetun tiedon perusteella, joka Ming-hovin historiasta on keisarin elämässä saatavissa, hän olisi ollut sisäänpäin kääntynyt, vain puoliksi luku­taitoinen alkoholi­soitunut säälittävä raukka. Tämän vuoksi on pääteltävissä, että vaikka Taichang olisi pysynyt vallassa kauemmin, hän tuskin olisi kyennyt nostamaan Ming-dynastiaa pitkä­aikaisesta rappio­tilasta, johon se oli joutunut Wanlin hallitsija­kauden lopulla, tai kääntämään kehityksen suuntaa parempaan.

Perhe muokkaa

  • Isä: Keisari Wanli
  • Äiti: Rouva Gong, syntyjään Wang (恭妃, 王氏); sai kuolemansa jälkeen Taichangilta arvonimen Leskikeisarinna Xiaojin (孝靖太后). Arvonimi kokonaisuudessaan kiinaksi: 孝靖温懿敬让贞慈参天胤圣皇太后.

Puolisot muokkaa

  1. Kruununprinsessa, syntyjään Guo (皇太子妃,郭氏); sai kuolemansa jälkeen Tianqilta arvonimen Keisarinna Xiaoyuanzhen (孝元贞皇后). Kuolemanjälkeinen arvonimi kokonaisuudessaan kiinaksi: 孝元昭懿哲惠莊仁合天弼圣贞皇后.
  2. Viidennen arvoluokan puoliso, syntyjään Wang (才人, 王氏); sai kuolemansa jälkeen Tianqilta arvonimen Leskikeisarinna Xiaohe (孝和太后). Kuolemanjälkeinen arvonimi kokonaisuudessaan kiinaksi: 孝和恭献温穆徽慈谐天鞠圣皇太后.
  3. Seitsemännen arvoluokan puoliso, syntyjään Liu (淑女, 刘氏); sai kuolemansa jälkeen keisari Chongzhenilta arvonimen Leskikeisarinna Xiaochun. Kuolemanjälkeinen arvonimi kokonaisuudessaan kiinaksi: 孝纯恭懿淑穆莊静毘天毓圣皇太后.
  4. Toisen arvoluokan puoliso Kang, syntyjään Li (康妃李氏), tavallisesti käytettiin nimeä "Lännen rouva Li" (西李选侍)
  5. Toisen arvoluokan puoliso Zhuang, syntyjään Li (莊妃李氏), tavallisesti käytettiin nimeä "Idän rouva Li" (东李选侍)
  6. Kuudennen arvoluokan puoliso, syntyjään Xiao (选侍赵氏)
  7. Kuudennen arvoluokan puoliso, syntyjään Wang (选侍王氏)
  8. Kuudennen arvoluokan puoliso, syntyjään Li (选侍李氏)
  9. Toisen arvoluokan puoliso Dingyi (定懿妃)
  10. Toisen arvoluokan puoliso Jing (敬妃)

Pojat muokkaa

  1. Zhu Youxiao (朱由校), myöhemmin keisari Tianqi. Äiti: leskikeisarinna Xiaohe..
  2. Zhu Youxue, prinssi Jianhuai (简怀王, 朱由学). Äiti: leskikeisarinna Xiaohe. Kuoli 4-vuotiaana.
  3. Zhu Youji, prinssi Qisi (齐思王, 朱由楫). Äiti: kuudennen arvoluokan puoliso, rouva Wang. Kuoli 8-vuotiaana.
  4. Zhu Youmo, prinssi Huaihui (怀惠王, 朱由模), Äiti: kuudennen arvoluokan puoliso, rouva Li. Kuoli 5-vuotiaana.
  5. Zhu Youjian (朱由檢), myöhemmin keisari Chongzhen. Äiti: leskikeisarinna Xiaochun.
  6. Zhu Youyi, prinssi Xianghuai (湘怀王, 朱由栩). Äiti: toisen arvoluokan puoliso Dingyi. Syntyi kuolleena.
  7. Zhu Youshan, prinssi Huizhao (惠昭王, 朱由橏), Äiti: toisen arvoluokan puoliso Jing. Syntyi kuolleena.

Tyttäret muokkaa

Nro Arvonimi Nimi Syntyi Kuoli Avioitui Puoliso Äiti Huomautus
1 Prinsessa Huaishu
怀淑公主
Sukunimi: Zhu (朱)
Etunimi: Huijuan (徽娟)
1604 1610 kruununprinsessa, syntyjään Guo
2 Prinsessa Daoshu
悼淑公主
Sukunimi: Zhu (朱)
Etunimi: Huihuan (徽姮)
1606 1607
3 Prinsessa Sukunimi: Zhu (朱)
Etunimi: Huixuan (徽嫙)
1606 1607
4 Prinsessa Sukunimi: Zhu (朱)
Etunimi: Huiying (徽㜲)
1608 1609
5 Prinsessa Sukunimi: Zhu (朱)
Etunimi: Huiwan (徽婉)
1608 Kuoli naimattomana
6 Prinsessa Ningde
宁德公主
Sukunimi: Zhu (朱)
Etunimi: Huiyan (徽妍)
1609 Liu Youfu
刘有福
Keisarin puoliso Yi, syntyjään Fu Kuoli Qing-dynastian keisari Kangxin hallitsijakaudella
7 Prinsessa Suiping
遂平公主
Sukunimi: Zhu (朱)
Etunimi: Huijing (徽婧)
1610 1632 Qi Zanyuan
齐赞元
Keisarin puoliso Yi, syntyjään Fu
8 Prinsessa Le'an
乐安公主
Sukunimi: Zhu (朱)
Etunimi: Huijing (徽媞)
1611 1644 Gong Yonggu
巩永固
Keisarin puoliso Kang, syntyjään Li Kuoli sairauteen ennen Ming-dynastian häviötä. Gong Yonggu sulki kolme hänen lapsistaan hänen ruumisarkkuunsa ja teki itsemurhan 25. huhtikuuta 1644
9 Prinsessa Sukunimi: Zhu (朱)
Etunimi: Huizhao (徽妱)
1615 1615
10 Prinsessa Daowen
悼温公主
Sukunimi: Zhu (朱)
Etunimi: Huizheng (徽姃)
1621 1621 Keisarin puoliso Shen, syntyjään Shao

Lähteet muokkaa

  1. Keisarinnan lisäksi Ming-hovissa oli keisarin puolisot ja jalkavaimot jaettu seitsemään arvoluokkaan, jotka olivat Huang Guifei (皇贵妃), Guifei (贵妃), Bin (嫔), Guiren (贵人), Cairen (才人), Xuanshi (选侍), and Shunü (淑女), joiden ala­puolella olivat palatsi­tytöt. "Lady Gong" oli palatsi­tyttö, joka ylennettiin toisen arvo­luokan puolisoksi.
  2. Ming-dynastian vallan­perimys­järjestys oli tiukasti patri­lineaarinen. Keisarin pojista keisarinnan synnyttämistä käytettiin nimitystä dizi (嫡子), ja he olivat vallan­perimyksessä ensimmäisellä sijalla ennen keisarin muiden puolisoiden synnyttämiin, joista käytettiin nimitystä shuzu (庶子); saman äidin synnyttämistä pojista vallan peri ensisijaisesti vanhin. Vaikka Wanlin keisarinna ei koskaan synnyttänyt poikaa, Zhu Changluo olisi lain mukaan menettänyt asemansa kruunun­perillisenä, jos joko keisarinna olisi synnyttänyt pojan tai rouva Zheng olisi korotettu keisarinnaksi.
  3. "Ming-virkamisten hovihistoria – Taichangin aikakirjat" (明史·光宗本纪) kertoo kahdesta tapauksesta vuosilta 1603 ja 1613, jolloin tuntemattomien kirjoittajien laatimissa, laajan levikin saaneissa kirjasissa syytettiin rouva Zhengiä siitä, että tämä juonittelisi saadakseen kruunun­prinssin syrjäytetyksi. vaikka näin ymmärrettävästi voitiin epäillä, Wanlin määräyksestä toimeenpannut viralliset tutkimukset eivät koskaan voineet vahvistaa epäilyksiä.
  4. "Kansallisia keskusteluja" (国榷) peräisin 1650-luvulta
  5. Mingin kirja (明書; myös 罪惟錄), 1600-luvulla kirjoitettu Ming-dynastian historia
  6. Ming-hovin virallisen historian (明史 & 明史紀事本末) mukaan tyttöjä oli neljä. Ei tiedetä, miksi rouva Zheng toimitti heidät uudelle keisarille. Kyseessä saattoi olla joko yritys päästä vihdoin hyviin välieihin hänen kanssaan tai viimeinen hänen monista yrityksistään saada tämä surmatuksi.
  7. "Punaiset pillerit" (紅丸; or 红铅金丹) olivat Ming-kauden keskivaiheilla Kiinassa suosittu lääkeaine. Ne sisälsivät monia aineksia kuten "punaista lyijyä" (naisen kuivattua ja pulverisoitua kuukautis­verta) ja "syys­kiveä" (virtsasta kiteytettyjä suoloja), ja pillerin muotoon muokattuina niiden väitettiin antavan energiaa ja voimistavan sukupuoli­viettiä. Niiden koostumus selviää Ming-kauden oppineen Zhang Shiqien teoksesta "Wondrous Methods for Life Extension" (摄生众妙方)
  8. Ming-hovin History, "HanGuangin elämäkerta (明史·韩爌传)
Edeltäjä:
Wanli
Kiinan keisari
1620
Seuraaja:
Tianqi
 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Taichang Emperor