Kiinalainen uusivuosi
Kiinalainen uusivuosi (kiin.: 新年; pinyin: xīn nián tai perint.: 中國傳統新年; yksink.: 中国传统新年; pinyin: Zhōngguó chuántǒng xīnnián) on kiinalaisten uudenvuoden juhla ja vuoden tärkein juhla. Sitä juhlitaan kiinalaisen kalenterin mukaisen uudenvuodenaaton sekä alkavan vuoden viidennentoista päivän eli lyhtyjuhlan välisenä aikana. Juhla ajoittuu länsimaisessa kalenterissa yleensä 19. tammikuuta ja 23. helmikuuta väliselle ajalle.[1] Vuonna 2024 uudenvuodenpäivä oli 10. helmikuuta, ja vuonna 2025 se on 29. tammikuuta.[2]
Jokaisena juhlapäivänä on eri teema. Vuodenaikaan, mytologiaan ja uskontoon liittyvissä juhlissa yhteisenä teemana ovat puhtaat loput ja hyväenteiset alut. Juhlista on runsaasti paikallisia muunnelmia. Yleisimpiin tapoihin kuuluvat muun muassa keittiöjumalan tervetulotoivotus, uudenvuoden taulujen ja onnentoivotusten ripustelu, papattien ja muiden ilotulitteiden paukuttelu, suvun ja tuttujen luona vierailut, onnenkalujen antaminen, punaiset lyhdyt sekä leijonatanssien ja muiden esitysten seuraaminen.[1]
Historia muokkaa
Kiinalaisella uudella vuodella on ollut monta nimeä historian aikana. Vanhimpia nimiä ovat (kiin.: 元旦)，(kiin.: 岁首).[3]
Kiinan Kuomintang-hallitus yritti vuonna 1928 siirtää kiinalaisen uudenvuoden pysyvästi tammikuun ensimmäiselle päivälle länsimaisen kalenterin mukaisesti. Toimenpide kuitenkin peruttiin kansan vastustuksen vuoksi. Kulttuurivallankumouksessa vuonna 1967 kommunistipuolue perui uudenvuoden juhlinnan "vanhoilla" tavoilla. Sen jälkeen uuttavuotta ei Kiinassa juhlittu perinteisin menoin ennen kuin vasta vuonna 1980, joilloin taas virallisesti sallitiin kaikki juhlaperinteet.[4] Vuodesta 1983 alkaen CCTV-kanava on näyttänyt suosittua uudenvuoden galaa, joka on maailman yksi katsotuimmista televisio-ohjelmista.[5][6][7]
Päivät ja niiden viettotapoja muokkaa
Uudenvuodenaatto muokkaa
Kiinalaiset syövät vuoden 12. kuukauden 16. päivänä juhla-aterian. Siihen mennessä he ovat joko heittäneet vanhat asiat pois tai uudistaneet ne. Uudenvuoden aattona kaikki keskeneräiset asiat on hoidettu, velat maksettu ja riidat sovittu. Näin uusi vuosi voidaan aloittaa puhtaalta pöydältä. Roskat viedään myös pois nyt eikä vasta vuoden kahden ensimmäisen päivän aikana, koska silloin heitettäisiin pois samalla uuden vuoden vauraus. Talo putsataan kunnolla, jotta vuoden aikana kertynyt paha lähtisi pois. Ihmiset pukeutuvat parhaisiin vaatteisiinsa ja pyrkivät vaikuttamaan iloisilta ja vaurailta, jotta demonit ja epäonni eivät iskisi. Pahan pelottamiseksi myös paukutellaan ilotulitteita päivin ja öin, sillä kerran vuodessa saapuvat demonit eivät voi sietää niiden ääntä. Punaista väriä käytetään kaikkialla sen jang-yhteyden ja elämänvoiman vuoksi. Kotien etuovien ylle ripustellaan onnentoivotuksia ja suojelijajumalien kuvia.[1]
Perheenjäsenet kokoontuvat yhteen suorittamaan hyvän onnen rituaalin. Illan tullen talon ovet suljetaan ja lukitaan. Jumalten alttarin eteen katetaan jumalille pöytä, jolle asetetaan sianlihaa, kanaa ja kalaa, punaisia tangeriineja, riisikakkuja ja henkien rahaa. Suitsukkeet sytytetään ja rukoillaan, ja jumalille tarjotaan viiniä. Henkien rahalla maksetaan jumalille kiitollisuudenvelka, ja se toimitetaan jumalille polttamalla. Seuraavaksi uhrataan esi-isille ruokaa, joka jää ihmisten syötäväksi kun esi-isät ovat nauttineet sen tuoksut. Ateria on vuoden runsain, ja siihen kuuluu kahdeksan ruokalajia, sillä sana ”kahdeksan” lausutaan kiinan kielessä kuten verbi ”kasvaa”. Jokaisella ruoalla on oma symbolinen merkityksensä.[1]
Seuraavaksi joka nurkkaan sytytetään öljylamppuja ja punaisia kynttilöitä karkottamaan pahat henget. Koko perhe valvoo, myös lapset. Miehet juttelevat keskenään kun naiset valmistavat ruokaa seuraavalle päivälle tai lisää henkien rahaa esi-isille seuraavaa aamua varten. Aamulla perheen miehet toivottavat keittiön jumalan Zao Wangin takaisin kotiin sen jälkeen kun hänet oli lähetetty Taivaaseen kuun 23. tai 24. päivänä viemään raporttia Jadekeisarille talon asukkaiden käyttäytymisestä.[1]
Nykyaikana suurin osa mannerkiinalaisista viettää uudenvuoden aattoillan katselemalla perinteistä nelituntista Kevätjuhla-varieteeta televisiosta.[1]
Uudenvuodenpäivä muokkaa
Vuoden ensimmäisenä päivänä tehdään hyväenteisiä tekoja. Tappaminen on kielletty, joten syödään kasvisruokaa. Päälle puetaan uudet vaatteet, rukoillaan esi-isiä ja tarkistetaan kalenterista, mikä on oikea hetki astua ulos. Onnellisuuden jumalalle tarjotaan lahjoja, punaiset lyhyt otetaan käteen, paukutellaan ilotulitteita ja pysähdellään temppeleissä polttelemassa suitsukkeita ja rukoilemassa jumalilta hyvää vuotta. Illemmalla ihmiset antavat kertoa itselleen tulevaisuutensa. Sukulaisten ja tuttavien luona vieraillaan toivottamassa hyvää uutta vuotta. Kaduilla voidaan nähdä paraateja.[1]
Seuraavat päivät muokkaa
Toisena päivänä naimisissa olevat naiset vierailevat vanhempiensa ja sisarustensa luona. He vievät lahjoja ja saavat makeisia ja salaattia. Vierailijoille tarjotaan teetä ja savukkeita. Kotiin ripustetaan vaurauden jumalan Cao Shenin kuvia. Lapsille tarjotaan rahaa ja makeisia. Illalla asetellaan lyhtyjä kellumaan veteen.[1]
Kolmantena päivänä pysytellään kotona ja häädetään köyhyys siivoamalla talo ja viemällä roskat poltettaviksi.[1]
Neljäntenä päivänä kaikki jumaluudet palaavat maan päälle. Heidät kutsutaan polttamalla heidän kuviaan, tarjoamalla heille ruokaa sekä paukuttelemalla ilotulitteita.[1]
Viidentenä päivänä vietetään viiden ilmansuunnan jumalien syntymäpäivää. Ihmiset rukoilevat hyvää onnea ja vaurautta. Liikkeet ripustavat jumalille punaisia kankaita näyteikkunoihinsa avatessaan jälleen ovensa. Päivän sään odotetaan ennustavan koko vuoden säätä.[1]
Kuudentena päivänä aloitetaan leijonatanssit, joilla karkotetaan demonit ja tuodaan hyvää onnea koteihin ja liikkeisiin.[1]
Seitsemäntenä päivänä juhlistetaan luomisen seitsemättä päivää, jolloin luojajumalatar Nüwa muotoili ihmisen savesta. Naiset valmistelevat huolellisesti dim sum- ja jiaozi-onnenruoat.[1]
Kahdeksantena päivänä kunnioitetaan tähtiä rukoilemalla tähtien jumalia, uhraamalla niille, käymällä temppelissä, kävelemällä korkeille paikoille ja katselemalla kukkia.[1]
Yhdeksäntenä päivänä Jadekuningas palaa, ja ihmiset pyrkivät välttämään Taivaan loukkaamista olemalla suuttumatta turhaan.[1]
Kymmenentenä päivänä vietetään viljan syntymäpäivää.[1]
Juhlien lopuksi vuoden viidentenätoista päivänä järjestetään Lyhtyjuhla.[1]
Muualla muokkaa
Hongkongissa, Singaporessa ja Taiwanilla sekä Aasian muissa kiinalaisyhteiskunnissa uusivuosi on aina ollut vuoden suurin juhla, ja liikkeet ja julkiset laitokset suljetaan juhlan ajaksi. Kiinalaista uuttavuotta juhlitaan kiinalaisin menoin myös joidenkin muidenkin aasialaisten kulttuurien uudenvuodenjuhlissa, kuten korealaisessa seollalissa, vietnamilaisessa tếtissä ja tiibetiläisessä losarissa.[1]
Suomessa kiinalaista uutta vuotta on juhlittu Helsingissä vuodesta 2007. Juhliin on pyritty sisällyttämään paljon perinteitä, kuten tori, tanssivia lohikäärmeitä ja leijonia, lyhtyjä ja ilotulitteita.[8]
Yleisenä vapaapäivänä muokkaa
Kiinalaista uuttavuotta vietetään yleisenä vapaapäivänä joissain maissa ja alueilla missä on suuri kiinalaisväestö.
| Maa tai alue | Kuvaus | Päivien lukumäärä |
|---|---|---|
| Singapore | 2 ensimmäistä kiinalaisen uudenvuoden päivää[9] | 2 |
| Hongkong | 3 ensimmäistä kiinalaisen uudenvuoden päivää[10] | 3 |
| Taiwan | vaihtelee vuosittain[11] | 4-8 |
| Kiina | 3 ensimmäistä kiinalaisen uudenvuoden päivää. Ylimääräisiä
lomapäiviä yleensä lisätään johtaen viikon pituiseen lomaan.[12] |
3 virallista lomapäivää, 7
yhteensä lisätyt lomapäivät mukaan lukien |
| Macao | 3 ensimmäistä kiinalaisen uudenvuoden päivää[13] | 3 |
| Indonesia | ensimmäinen kiinalaisen uudenvuoden päivä[14] | 1 |
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r Roy, Christian: ”New Year (China, Korea)”, Traditional Festivals: A Multicultural Encyclopedia, s. 319–325. ABC-Clio, 2005. ISBN 1-57607-089-1.
- ↑ Chinese New Year in China Time and Date. Viitattu 11.2.2024.
- ↑ 司马迁: 史记·漢武帝, s. 夏，汉改历，以正月为岁首. , BCE 140.
- ↑ Huang Wei, Xie Ying: The New Year That Wasn’t News China. 1/2012. Arkistoitu 24.2.2015. Viitattu 25.1.2023.
- ↑ Here’s why China’s Spring Festival Gala is the most-watched TV show in the world South China Morning Post. 11.2.2021. Viitattu 25.1.2023. (englanniksi)
- ↑ Gala Chinese New Year. Viitattu 25.1.2023.
- ↑ Xu Liuliu Global Times senior reporter, Mainly Covers the Reporting of Movies, TV, music, culture news Xu Liuliu, Li Yuche: ‘Chunwan,’ the world’s most-watched TV program for Chinese New Year - Global Times www.globaltimes.cn. Viitattu 25.1.2023.
- ↑ Juhlan taustaa Kiinalainen uusivuosi 2021. Viitattu 17.3.2021.
- ↑ Public holidays: entitlement and pay Ministry of Manpower Singapore. Viitattu 11.12.2023. (englanniksi)
- ↑ GovHK (www.gov.hk): GovHK: General holidays for 2023 www.gov.hk. Viitattu 11.12.2023. (englanniksi)
- ↑ Chinese New Year 2024, 2025 and 2026 PublicHolidays.tw. Viitattu 11.12.2023. (englanniksi)
- ↑ Chinese New Year 2024: Feb. 10, Year of Dragon, Spring Festival www.travelchinaguide.com. Viitattu 11.12.2023.
- ↑ 2019 Macao SAR Government Portal. Viitattu 11.12.2023. (englanniksi)
- ↑ Office of Assistant to Deputy Cabinet Secretary for State Documents & Translation: Gov't Announces National Holidays for 2024 Sekretariat Kabinet Republik Indonesia. 12.9.2023. Viitattu 11.12.2023.
Aiheesta muualla muokkaa
- Radio86.fi: Kiinalaisen vuodenvaihteen perinteitä
- Helsingin Kiinalaisen uudenvuoden juhlien viralliset sivut