Tšekin käytävä

ensimmäisen maailmansodan jälkeen tehty ehdotus Itävallan ja Unkarin rajasta

Tšekin käytävä oli ensimmäisen maailmansodan jälkeen vuonna 1919 järjestetyssä Pariisin rauhankonferenssissa tehty ehdotus, joka olisi yhdistänyt Tšekkoslovakian ja Jugoslavian kuningaskunnan toisiinsa. Ehdotusta kutsutaan usein myös Tšekin–Jugoslavian alueelliseksi käytäväksi. Nimeä Tšekin käytävä käytetään, koska rauhankonferenssissa Jugoslavian edustajat totesivat pitävänsä parempana, että alue annetaan tšekeille. Rauhankonferenssi hylkäsi ehdotuksen.

  Ehdotettu käytävä
PisteviivaBurgenland nykyään.

Käytävä olisi muodostunut Burgenlandista ja muista alueista pitkin tulevaa Itävallan ja Unkarin rajaa. Joskus aluetta kutsutaan Läntiseksi Transdanubiaksi. Maaliskuussa 1916 Ranskan hallitukselle lähetetyssä muistiossa Tomáš Masaryk totesi, että käytävä korjaisi jaon tšekkoslovakkeihin ja jugoslaaveihin, joka oli seurausta 800-luvulla tapahtuneesta unkarilaisinvaasiosta.

Käytävästä olisi tullut 200 kilometriä pitkä ja 80 kilometriä leveä. Käytävään olisi tullut osia Unkariin kuuluvista Mosonin, Sopronin, Vasin ja Zalan komitaateista. On olemassa myös vaihtoehtoisia ehdotuksia, jossa käytävästä olisi tehty merkittävästi suurempi.

On epätodennäköistä, että slaavilaisvaltiot olisivat saaneet tämän ehdotuksen hyväksytyksi käyttämällä kansojen itsemääräämisoikeusperiaatetta. Alueella oli 1 171 000 asukasta, joista 662 000 oli unkarilaisia, 220 000 slaaveja ja 289 000 muita, jotka olivat enimmäkseen saksalaisia. Tšekkiläisten mukaan käytävän tarkoitus oli erottaa saksalaiset Itä- ja Keski-Euroopasta. He myös mainitsivat, että tämä järjestely hyödyttäisi Ranskaa. Useimmat spekuloivat, että tarkoitus oli antaa Tšekkoslovakialle suurempi osa Tonavasta, jotta Bratislavasta voitaisiin tehdä suuri satama joelle. Tämä olisi eristänyt Unkaria vieläkin enemmän. Tšekkoslovakian edustajat väittivät, että Bratislava oli Slovakian muinainen pääkaupunki, jättäen kertomatta, että Bratislava oli neljäsataa vuotta Unkarin pääkaupunki.

Panslavistit tukivat ehdotusta, koska se olisi luonut yhteisen rajan kahdelle slaavien yhtenäisyyttä edustaneelle valtiolle, Tšekkoslovakialle ja Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskunnalle. Lisäksi panslavistit sanoivat, että käytävä yhdistäisi pohjois- (länsislaavit) ja eteläslaavit. Tätä ajatusta tukivat myös kroaattinationalistit, jotka halusivat Burgenlandissa asuvat Burgenlandin kroaatit ja muutamissa Slovakian kylissä asuvat kroaatit osaksi Jugoslavian valtiota. Käytävän olemassaoloa tukivat sellaiset, joiden mielestä Itävallalla ja Unkarilla ei enää ollut mitään syytä yhteiseen rajaan, koska Itävalta-Unkaria ei enää ollut olemassa.

Katso myös muokkaa

 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Czech Corridor