Täydennyspalvelus

Täydennyspalvelus on siviilipalvelukseen kuuluva palvelus, jonka asevelvollisuuden suorittanut voi suorittaa kertausharjoitusten sijaan. Palveluksen myötä asevelvollisuusrekisterissä oleva henkilö poistuu reservistä ja hänet vapautetaan armeijan palveluksesta sekä rauhan että kriisin ajaksi.[1] Hakemuksen täydennyspalvelukseen voi jättää milloin vain varusmiespalveluksen jälkeen. Hakemuksen voi jättää myös silloin kun on jo saanut kutsun kertausharjoituksiin, sekä myös kertausharjoitusten aikana.[1]

Täydennyspalveluksen sisältöön voi kuulua esimerkiksi ensiapukurssi.

Käytännössä täydennyspalvelushakemus on ilmoitus, joka hyväksytään aina automaattisesti. Hakeminen tapahtuu täyttämällä siviilipalvelushakemus ja palauttamalla se Lapinjärven siviilipalveluskeskukseen tai puolustusvoimien aluetoimistoihin.[1]

Täydennyspalveluksen pituus on viisi vuorokautta ja sinne osallistutaan käytännössä vain kerran, vaikka siviilipalveluslaki antaakin mahdollisuuden kokonaisuudessaan 40 vuorokauden mittaiseen täydennyspalvelukseen.[1] Palvelus koostuu lähinnä luennoista, jotka vaihtelevat täydennyspalveluserän mukaan. Luennot voivat sisältää muun muassa ensiapua, aseistakieltäytymisen historiaa ja liikuntaa.[2]

Hakemuksen hyväksymisen jälkeen yli 28-vuotias ei voi enää palata reserviin, vaikka hakemus olisikin tehty ennen kuin on täyttänyt 28 vuotta. Alle 28-vuotias voi anoa vapaamuotoisella hakemuksella vaihtamista takaisin reserviin, mikäli täydennyspalvelusta ei ole ehditty aloittaa. Mikäli palvelus on ehditty aloittaa, reserviin palaaminen ei ole enää mahdollista iästä riippumatta.[1]

Täydennyspalveluksen suorittanut rinnastuu siviilipalveluksen suorittaneeseen, eli on vapautettu armeijan palveluksesta sekä rauhan että kriisin aikana.

2000-luvun ajan reservistä kieltäytyjiä on ollut vuosittain n. 200 henkilö[3] mutta vuonna 2014 kieltäytyjiä oli jo 296 henkilöä ja vuonna 2015 985 henkilöä,[4] jolloin nousu liittyi puolustusvoimien ensimmäistä kertaa lähettämään reserviläiskirjeeseen.[5] Puolustusministeri Jussi Niinistö kritisoi alkuvuodesta 2017 reservikieltäytymisen lisääntymistä, muttei katsonut kyseessä olevan vielä suuren mittakaavan ongelma.[6]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa