Syyrian armenialaiset
Syyrian armenialaiset ovat Syyriassa asuvia armenialaisia. Suurin osa heistä polveutuu armenialaisista, jotka pakkosiirrettiin alueelle Armenialaisten kansanmurhan aikana Osmanien valtakunnassa vuonna 1915. Ennen Syyrian sisällissotaa Syyriassa oli arviolta 100 000 ja sittemmin monet heistä ovat päätyneet pakolaisiksi.
| Syyrian armenialaiset | |
|---|---|
| Väkiluku | noin 100 000¹ |
| Kielet | armenia, arabia |
| Uskonnot | Armenian ortodoksinen kirkko, Armenian katolilainen kirkko |
| Sukulaiskansat | muut armenialaiset |
|
Huomautukset
¹ennen Syyrian sisällissotaa
|
|
Historia muokkaa
Suurin osa Syyrian armenialaisista polveutuu Syyriaan Osmanien valtakunnan aikana tapahtuneen Armenialaisten kansanmurhan aikana Syyriaan pakkosiirretyistä ja sinne paenneista armenialaisista. Deir ez Zorin alue Syyriassa oli merkittävä pakkosiirtojen päätepiste. Sittemmin Syyrian armenialaisten keskukseksi muodostui Aleppon kaupunki, jossa asui ennen sisällissotaa noin 60 000 armenialaista. Pienempiä armenialaisyhteisöjä on ollut Kessabissa, Kamishlissa, Yacubiyahissa, Kobanessa ja Damaskoksessa.[1] Arabinationalismin myötä monet Syyrian armenialaiset kokivat olonsa uhatuiksi ja suuret määrät heitä muutti maasta 1960- ja 1970-luvuilla.[2] Ennen Syyrian sisällissodan alkua heitä oli kuitenkin vielä arviolta 100 000.[1]
Sisällissodan puhjettua armenialaisia alkoi muuttaa pakolaisiksi vuodesta 2012 lähtien. Tuona vuonna yhteensä noin 6 500 armenialaista pakeni maasta, ja seuraavana vuonna luku kasvoi 11 000:een. Pakolaisten suosima kohdemaa on Armenia, jossa oli vuonna 2015 arviolta noin 15 000 syyrialaista turvapaikanhakijaa, ja suurin osa heistä oli Syyrian armenialaisia. Osa Syyriasta tulleista armenialaisista on asettunut kiistellylle Vuoristo-Karabahin alueelle.[1] Sisällissodan aikana armenialaiset ovat tukeneet enimmäkseen Syyrian presidentti Bashar al-Assadin hallintoa. Armenialaisten historiallisena vihollisenaan pitämä Turkki kannattaa puolestaan Assadin hallinnon kaatamista. Syyrian armenialaiset ovat syyttäneet Turkkia esimerkiksi jihadistien päästämisestä maan Syyrian vastaisen rajan yli pääasiassa armenialaiseen Kessabin kaupunkiin vuonna 2013. Sisällissodan aikana armenialaiset ovat joutuneet sieppausten, kiristysten ja murhien uhreiksi. Aleppossa asuu vielä noin 40 000 armenialaista, ja suurin osa heistä hallituksen hallitsemissa osissa kaupunkia.[3]
Kulttuuri muokkaa
Suurin osa armenialaisista kuuluu Armenian ortodoksiseen kirkkoon, jonka lisäksi Armenian katolilaisella kirkolla on noin 20 000 jäsentä. Armenialaiset ovat säilyttäneet omat tapansa, kielensä, koulunsa ja lehtensä. Monille ajatus sulautumisesta ympäröivään yhteiskuntaan on vastenmielinen. Monet armenialaisista ovat perinteisesti olleet kauppiaita, ja heidän taloudellinen tilanteensa on tyypillisesti hyvä.[2] Suurin osa Syyrian armenialaisista puhuu armeniaa ja arabiaa.[4]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Syria's Armenians look to ancient homeland for safety BBC News. BBC. Viitattu 22.9.2015. (englanniksi)
- ↑ a b Syria - Armenians Country Studies. U.S. Library of Congress. Viitattu 22.9.2015. (englanniksi)
- ↑ Rebecca Collard: Armenians Are Still on the Run 100 Years Later TIME. Viitattu 22.9.2015. (englanniksi)
- ↑ Glen Johnson: For Syrian Armenians, exodus evokes flight from genocide a century ago Los Angeles Times. Viitattu 22.9.2015. (englanniksi)