Synkretismi (kielitiede)

kielen muoto-opillisten ainesten sulautuminen toisiinsa

Synkretismi tarkoittaa kielitieteessä muoto- ja merkitysopillisten ainesten sulautumista toisiinsa.

Morfologista synkretismiä on esimerkiksi taivutusmuotojen päällekkäisyys muodossa puunsa, joka voi lauseesta riippuen edustaa joko yksikön nominatiivia, yksikön genetiiviä tai monikon nominatiivia.[1]

Historiallista synkretismiä on se, kun kaksi morfeemia redusoituu yhdeksi esimerkiksi silloin, kun sijapääte katoaa kun sen funktio siirtyy jollekin toiselle muodolle. Virossa näin on käynyt akkusatiiville ja partitiiville, suomessa genetiiville ja akkusatiiville, ja saamessa inessiiville ja elatiiville.[1] Latinan tytärkielistä katosivat sijamuodot, kun niiden päätteet muuttuivat toisistaan erottamattomiksi.[2]

Synkretististä kieli-ideologiaa on se, kun naapurikielet saavat vaikuttaa vapaasti toistensa muoto- ja merkitysrakenteeseen.[1]

Lähteet muokkaa

  1. a b c synkretismi Tieteen termipankki. Viitattu 20.9.2022.
  2. History of the Spanish noun www.staff.ncl.ac.uk. Viitattu 20.9.2022.