Sylkirauhastulehdus

Sylkirauhastulehdus on bakteerin, nuoremmilla myös viruksen aiheuttama suurien sylkirauhasten tulehdus.[1]

EtiologiaMuokkaa

Tyypillisin sylkirauhastulehdus syntyy iäkkäälle kuivuman seurauksena. Kuivumaa voi aiheuttaa esimerkiksi huono nesteytys, lääkitys tai diabetes. Myös sylkirauhasen kivi voi tukkia tihehyeitä ja siten aiheuttaa tulehduksen. Tavallisia sylkirauhastulehduksen aiheuttavia aerobisia bakteereja ovat Staphylococcus aureus ja streptokokit. Usein kyseessä on sekainfektio.

Paramyksoviruksen aiheuttama sikotauti aiheuttaa myös sylkirauhastulehduksia. Aiemmin tauti oli yleinen lapsilla, mutta MPR-rokotteen myötä se on Suomessa varsin harvinainen. Harvoin sylkirauhastulehduksen taustalla voi myös olla Epstein-Barrin virus tai HIV-infektio.

Kliininen kuva ja diagnoosiMuokkaa

Oireita ovat kuume ja sylkirauhasen tulehduksesta kertovat oireet: turvotus, kuumotus, punoitus ja kipu. Joskus suun sisään aukeavista sylkirauhastiehyistä voi valua märkävuotoa merkkinä bakteeri-infektiosta.

Diagnoosi on kliininen. Sylkirauhasten tarkastelulla ja tunnustelulla voidaan todeta tulehdus. Märkävuodosta voidaan ottaa bakteeriviljely. Epäselvissä tilanteissa voidaan sylkirauhasta tutkia ultraäänellä.

HoitoMuokkaa

Sylkirauhastulehduksen ensisijainen hoito on antibiootti ja riittävä nesteytys. Rauhasta voi lypsää tyhjäksi märkävuodosta. Jos sylkirauhasessa on kivi, poistetaan se tähystyksessä.

Sylkirauhasen komplikaatioina voi syntyä paise tai tulehdus voi levitä kaulan syviin osiin. Molemmissa tilanteissa hoitona on leikkaus.

LähteetMuokkaa

  1. Juhani Nuutinen: Korva-, nenä- ja kurkkutaudit ja foniatrian perusteet, s. 225–231. Korvatieto OY, 2011.