Suurpainenatriumlamppu
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: viittaukset/lähdemerkinnät |
Suurpainenatriumlamppu (lyh. SPNa) on kaasupurkauslamppu, joka tuottaa oranssia valoa. Syttyessään se ei saavuta lopullista väriään heti, vaan väri on aluksi vaaleanvioletti ja muuttuu muutaman minuutin aikana vähitellen lopulliseen sävyynsä. Suurpainenatriumlampun toiminta perustuu siihen, että natriumhöyry lähettää näkyvää valoa. Nimestään huolimatta lampun purkausputken sisäinen höyrynpaine on vain murto-osa normaalista ilmanpaineesta. Tämä lampputyyppi tuli markkinoille vuonna 1965.[1]
Tavallisesti suurpainenatriumlamput ovat 50–1 000 W:n tehoisia. Valotehokkuus on 70–150 lm/W, ja suuritehoisten lamppujen valotehokkuus on pienitehoisia parempi. Keskimääräinen kestoikä on jopa 32 000 tuntia, eivätkä ne merkittävästi himmene elinikänsä aikana, toisin kuin useat muut lampputyypit.
Suurpainenatriumlampun varjopuolena on se, että se ei kykene toistamaan värejä luonnollisina. Tavallisen suurpainenatriumlampun värintoistoindeksi on 18–25, kun taas monimetallilampun indeksi on 65–95 ja perinteisen elohopealampun 40–60.[2] Suurpainenatriumlampun valo on lähellä keltaoranssia, mikä vääristää ympäristön värit usein likaisenruskeiksi.
Nykyään on saatavilla myös värikorjattuja suurpainenatriumlamppuja, joiden värisävyt on korjattu lisäämällä sinistä väriä ja jotka ovat siten silmille ja kasveille miellyttävämpiä. Näiden valotehokkuus ja kestoikä on kuitenkin tavallisia suurpainenatriumlamppuja pienempi.
Myymälöissä kohdevalaisimissa erityisesti hedelmille käytetään valkoista suurpainenatriumlamppua (sdw). Sen värintoisto on hyvä, Ra8 on yli 80. Etenkin punaisten värien toisto on erinomainen. Valotehokkuus on monimetallilamppuja huonompi, minkä vuoksi valkoisia suurpainenatriumlamppuja ei käytetä yleisvalaistukseen. Valkoinen valo tehdään kymmenkertaisella kaasunpaineella. Se laajentaa spektrin koko näkyvän valon alueelle.[3]
Ulkovalaistuksessa
muokkaa
Suurpainenatriumlamput ovat Suomen yleisin katuvalotyyppi.[4] Tievalaistuksessa yleisimmin käytetyt lampputehot ovat 70–250 W. Suurpainenatriumlamppujen käyttökustannukset ovat huomattavasti edullisemmat kuin perinteisten elohopeahöyrylamppujen.
EU-asetus kieltää elohopeahöyrylamppujen markkinoille saattamisen vuonna 2015. Suurin osa Suomen elohopealampuista on jo vaihdettu natriumlamppuihin kustannussäästöjen ja paremman energiatehokkuuden nimissä. Suurpainenatriumlamput tuottavat valoa elohopeahöyrylamppuun verrattuna 50 % pienemmällä sähkönkulutuksella[5]. Käytännössä saavutettu energiansäästö on kuitenkin useissa kohteissa jäänyt pienemmäksi, koska vanhat lamput on korvattu aiempaa kirkkaammilla malleilla. Esimerkiksi Helsinki on vaihtanut 125 watin elohopeahöyrylamput 100 watin natriumlamppuihin.[6]
Suurpainenatriumlamppuja vielä energiatehokkaammaksi{{Lähde}} vaihtoehdoksi on kuitenkin noussut LED-valaistus. Uudet asennettavat katuvalot ovat useimmiten ledejä, ja vanhojakin suurpainenatriumvalaisimia vaihdetaan ledeiksi, kun ne tulevat käyttöikänsä päähän. Suurpainenatriumlamppujen huonona puolena pidetään niiden häiritseväksi koettua oranssia valoa. Led-valojen väri on kirkkaan valkoinen, mikä myös vaikuttaa niiden suosion nousuun.[4]
Suurpainenatriumlamppuja on pidetty liikenneturvallisuuden kannalta hyvänä ratkaisuna, koska niiden antama oranssi valo sattuu juuri punaisten tappisolujen herkkyysalueen keskelle[7] eikä aiheuta pupillien supistumista samassa määrin kuin lähempänä sinistä olevat valoaallonpituudet. [8]
Suurpainenatriumlamput ovat yleisiä myös ulkoalueiden valonheittimissä ja raskaan teollisuuden teollisuushalleissa.
Kasvivalaisimena
muokkaaSuurpainenatriumlamppua kutsutaan myös tuttavallisemmilla nimillä "natikka" ja "snapsi". Jotkin kasvit vaativat paljon valoa. Varsinkin kukkiville kasveille suurpainenatriumlamppu on paras valonlähde. Sen tuottama valo on pääosin spektrin punertavasta päästä ja valon värilämpötila on hyvin matala (noin 2100 K), toisin sanoen suurpainenatrium on ideaalinen valaisin kukkimisvaiheeseen. Lähes kaikki kasvit kasvavat suuremmiksi ja tuuheammiksi sekä tuottavat enemmän satoa kun ne saavat paljon valoa.
Valaisimia on hyvin monen tehoisia, kokoisia ja hintaisia. Tehot alkavat 50 watista jatkuen aina useampaan kilowattiin asti. Yli 1 000 W lamput ovat kuitenkin erittäin harvinaisia.
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Liisa Halonen ja Marjukka Eloholma: Keinovalon historia. Duodecim 2005;121(23):2565-73. http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku&p_p_action=1&p_p_state=maximized&p_p_mode=view&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku__spage=%2Fportlet_action%2Fdlehtihakuartikkeli%2Fviewarticle%2Faction&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_tunnus=duo95374&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_p_frompage=uusinnumero#s7
- ↑ Osram tuoteluettelo http://catalog.myosram.com/?~language=FI&~country=FI[vanhentunut linkki]
- ↑ Philips, sdw-t lamps, oem guide ja www.lamptech.co.uk
- ↑ a b Ristola, Petra: Oranssin valon valta väistyy taajamista – kaupunkien kadut muuttuvat kirkkaammiksi ledi kerrallaan Yle Uutiset. 15.11.2018. Viitattu 27.12.2019.
- ↑ Juhani Sandström: Ulkovalaistus – suuria muutoksia edessä. Maarakennuspäivä 24.9.2009. http://www.mank.fi/Sandstr%F6m_Ulkovalaistus.pdf[vanhentunut linkki]
- ↑ Jorma Ikonen: Kumpulaa valaisevat nyt suurpainenatriumlamput. Kumposti 18.5.2011.
- ↑ Eskelinen, Matti: Värien teoria ja värimallit (s. 3–4) Tietokonegrafiikan seminaari. 2002. users.jyu.fi.
- ↑ Differences in the Pupillary Responses to Evening Light between Children and Adolescents pmc.ncbi.nlm.nih.gov.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Suurpainenatriumlamppu Wikimedia Commonsissa
| Luonnollinen | |
|---|---|
| Palaminen | |
| Hehkuminen | |
| Fluoresenssi | |
| Valokaari | |
| Kaasupurkauslamppu | |
| Muut |