Avaa päävalikko

Ksenonlamppu

kaasupurkauslamppu
3 kW:in ksenonlamppu.

Xenon- tai ksenonlamppu on hyvin valkoista valoa tuottava kaasupurkauslamppu, jota käytetään muun muassa ajoneuvoissa ja katuvalaisimissa. Ksenonlamput sisältävät ksenonkaasua, joka hehkuessaan tuottaa valoa. Myös muuntyyppiset lamput voivat sisältää ksenonkaasua, joten puhuttaessa ksenonlampuista ei välttämättä tarkoiteta kaasupurkausvalojalähde?.

Ksenonlampun sisällä on kaksi elektrodia joihin johdetulla sytytysjännitteellä elektrodien väliin saadaan syntymään valokaari. Valokaaren ylläpitämiseen riittää pienempikin jännite. Lampun tuottaman valon värijakaumaa säädellään polttimon sisällä olevien metallisuolojen avulla, jotka höyrystyvät valokaaressa. Metallisuolat saattavat sisältää elohopeaa joka on ongelmajätettä. Polttimo syttyy normaalia polttimoa hitaammin, koska suolojen höyrystyminen vie jonkin aikaalähde?.

AjoneuvovalaisimessaMuokkaa

Ksenonpolttimoa voidaan pitää aiemmin yleisemmin käytettyä halogeenipolttimoa parempana ratkaisuna sillä

  • Ksenonpolttimo on energiatehokkaampi tuottaessaan enemmän valotehoa pienemmällä sähköteholla.
  • Pienemmän tehonkulutuksen ansiosta kuumuuden aiheuttamia haasteita on ksenonpolttimoa käytettäessä vähemmän.
  • Ihmissilmä havaitsee ksenonvalaisimen valkoisella valolla valaistut kohteet paremmin kuin hieman kellertävämpää valoa tuottavilla halogeenivalaisimilla valaistut kohteet.
  • Ksenonpolttimoiden käyttöikä on huomattavasti pidempi.
  • Koska ksenonpolttimosta saadaan enemmän valotehoa, voidaan tietylle valokuviolle tehdä pienempi valaisin kuin halogeenipolttimoilla.
  • Vaihtoehtoisesti valaisimista voidaan tehdä samankokoisia, jolloin kaasupurkausvalo tuottaa vahvemman valokuvionselvennä.

Halogeenivalaisinta suurempi valoteho ei siis lähtökohtaisesti näy ajovalon valokuvion pituudessa, vaan sen kirkkaudessalähde?.

Ksenonpolttimo tuottaa 2 800–3 000 lumenia 42 watin teholla, kun taas halogeenipolttimot tuottavat 700–2 100 lumenia 40–65 watin teholla.

Ksenonvalaisimet tarvitsevat muuntajan toimiakseen ajoneuvon sähköjärjestelmässä. Muuntaja muuntaa ajoneuvossa käytettävän jännitteen useiksi tuhansiksi volteiksi, jota tarvitaan valokaaren synnyttämiseen. Ylläpitoa varten on yleensä käytettävissä jokin matalampi jännite kuten 48 V.

Lainsäädäntö ajoneuvokäytössäMuokkaa

Ajoneuvojen kaasupurkausvalojen (HID, High Intensity Discharge) tuottaessa yli 2 000 lumenia, niihin sovelletaan ECE-säännöksiä. Lainsäädännön mukaan valaisimien yhteydessä pitää olla puhdistusjärjestelmä ja automaattinen korkeudensäätö vuosimallista 10/2000 eteenpäin. Umpiossa tulee lisäksi olla DC-, DR-, tai DCR-merkintä. Puhdistusjärjestelmä estää valonsäteitä pirstoutumasta ja muuttamasta väriään, jotta valaisimet eivät häikäisisi vastaantulevia ja kiinnittäisi liikaa huomiota. Automaattinen korkeudensäätö estää myös vastaantulevia häikäistymiseltä.

Nykyään niin sanotut jälkiasennus-ksenonit ovat yleistyneet autoissa, joissa ei niitä ole vakiona. Tämä on aiheuttanut paljon kysymyksiä laillisuudesta. Pääsääntönä on että ”valaisimen täytyy olla kokonaisuudessaan hyväksytty siinä käytettävälle polttimolle. Normaaliin halogeenivalonlähteelle tarkoitettuun umpioon ei saa asentaa kaasupurkausvalonlähdettä.”[1] Jos xenonvalaisimet ovat jälkiasenteiset, myös ajovalojen pesulaite on pakollinen.[1]

Ksenon-lamppuja varten pitää olla D-umpio (ksenon-hyväksytty). H-kantainen jälkiasennussarja ei ole koskaan laillinen, koska polttimosta ei löydy E-hyväksyntää.

Katso myösMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ksenonlamppu.

LähteetMuokkaa