Suomusilli

kalalaji

Suomusilli[2] (Harengula jaguana) on kupusillien heimoon (Dorosomatidae) kuuluva Länsi-Atlantin lämpimissä murto- ja merivesissä elävä pienikokoinen sillikalalaji.

Suomusilli
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Lahko: Sillikalat Clupeiformes
Alalahko: Clupeoidei
Heimo: Kupusillit Dorosomatidae
Suku: Harengula
Laji: jaguana
Kaksiosainen nimi

Harengula jaguana
Poey, 1865

Katso myös

  Suomusilli Commonsissa

Koko ja ulkonäkö muokkaa

Suomusillin tavallinen pituus on 12 senttimetriä, enimmillään 21 senttiä.[3] Vatsassaan sillä 28–31 suomun muodostama erillinen kölievä. Selkäevä sijaitsee hieman ruumiin keskipisteen edessä. Melko pitkän rintaevän takaosa sijaitsee pystysuunnassa melko tarkkaan samassa kohdassa selkäevän tyven kanssa.[4]

Levinneisyys ja elinympäristö muokkaa

Suomusiliä tavataan Atlantin valtameren länsiosassa Yhdysvaltain rannikkolla New Jerseyn eteläosasta etelään, Bahamassa, koko Meksikonlahdella ja Karibianmerellä sekä Etelä-Amerikan rannikolla Brasilian eteläosiin asti. Meksikonlahdella laji on paikoin runsas rannikkoympäristöissä kuten meriruohopenkeillä, mangrovealueilla ja estuaareilla. Suomusilli on ulappa-alueen pohjakala. Sitä tavataan rannikkovesissä hiekka- ja mutapohjilla, usein estuaarien lähellä ja joskus hypersuolaisissa laguuneissa.[1]

Ravinto ja elintavat muokkaa

Suomusillin ravintoa ovat kalat ja pohjaeläimet. Lisääntymisaika on tammikuusta syyskuuhun ja kutu tapahtuu yöaikaan. Lisääntymisen huippukausi on huhtikuusta elokuuhun paikasta riippuen. Sukukypsyys saavutetaan yleensä yksivuotiaana ja 8–13 senttimetrin mittaisena, ja viimeistään kaksivuotiaana. Mätimunia on 5 500–52 000 kappaletta. Floridan rannikoilla suomusillit elävät tavallisesti vain vähän yli yksivuotiaaksi.[1] Korkeintaan kala elää kolmen vuoden ikäiseksi.[3]

Lähteet muokkaa

  1. a b c Munroe, T.: Harengula jaguana IUCN Red List of Threatened Species. Version 2019-3. 2015. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 27.2.2020. (englanniksi)
  2. Markku Varjo, Lauri Koli ja Harri Dahlström: Maailman kalojen nimet, s. 20. Suomen Biologian Seura Vanamo, 2004. ISBN 951-9108-13-0.
  3. a b Harengula jaguana (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 27.2.2020. (englanniksi)
  4. Harengula jaguana Poey, 1865 (PDF) FAO Fisheries & Aquaculture. FAO. Viitattu 26.2.2020. (englanniksi)