Suomi–Irlanti-Seura

Finnish-Irish Society ry eli Suomi–Irlanti-seura on suomalainen Irlannin ystävyysseura, joka on perustettu vuonna 1954. Seuran tarkoituksena on tehdä tunnetuksi irlantilaista kulttuuria, historiaa ja nykypäivää. Seuralla on tällä hetkellä noin 500 jäsentä.lähde? Seura toimii myös yhteistyössä Irish-Finnish Societyn (Irlanti–Suomi-seura) kanssa, jonka keskus on Dublinissa. Suomi–Irlanti-seuran aktiviteetit on myös tunnustettu kulttuurisopimuksessa Suomen ja Irlannin välillä ja se on saanut avustusta Irlannin ulkoministeriön alaiselta Culture Ireland Committeelta ja Suomen opetusministeriöltä.

Suomi–Irlanti-Seura
Suomi–Irlanti-Seuran logo.png
Perustettu 1954
Jäsenet 500
Jäsenlehti Shamrock
Aiheesta muualla
finnish-irish.fi

Seuran jäsenlehti on nimeltään Shamrock, joka ilmestyy 2–4 kertaa vuodessa. Seuran sivuilla on julkaistu joitakin artikkeleita vanhoista Shamrockeista, joukossa muun muassa seuran perustajajäsenen akateemikko Aale Tynni-Haavion muistoja Irlannista ja Irlanti-seurasta.

HistoriaMuokkaa

Seuran perustivat 1954 muutamat suomalaiset, jotka ihailivat suuresti Irlantia ja halusivat kertoa rakastamastaan maasta muille suomalaisille. Ensimmäinen puheenjohtaja oli Irlannin konsuli C. Slotte, muita perustajajäseniä olivat muun muassa runoilija Aale Tynni ja folkloristi Kustaa Vilkuna. Seura oli aluksi suhteellisen pieni, mutta sai paljon aikaan mainostaessaan Irlantia Suomessa. 1960-luvun alussa se järjesti Michael MacLiammoirin esittämään kuuluisan The Importance of Being Oscar -show’nsa Helsinkiin. Seura alkoi kasvaa 1970-luvulla yhä useamman suomalaisen vieraillessa Irlannissa lomiensa aikana ja monet liittyivätkin seuraan perinteisen irlantilaisen musiikin ja kirjallisuuden johdosta. Nuorempi sukupolvi liittyi seuraan 1980-luvulla erityisesti ihailusta U2-yhtyettä kohtaan.

Seuran uusi aikakausi alkoi, kun se järjesti ensimmäisen irlantilaisen festivaalin Suomessa syyskuussa 1986. Idea tälle tuli Helsingissä asuvalta dublinilaiselta Harry Bentiltä, joka on ammatiltaan arkkitehti ja muusikko, joka lauloi suositussa Korkkijalta-yhtyeessä, joka oli esiintynyt samantyyppisellä festivaalilla Tukholmassa ja Kööpenhaminassa. Harry Bent ehdotti, että samanlainen festivaali pitäisi järjestää Suomessakin. Näin syntyi Helsinki Irish Festival. Ensimmäisen festivaalin pääesiintyjäksi onnistuttiin saamaan yksi Irlannin suosituimmista kansanmusiikkiyhtyeistä, De Dannan.

Vaatimaton Helsinki-keskeinen tapahtuma kasvoi pian Euroopan suurimmaksi irlantilaisen musiikin festivaaliksi Britteinsaarten ulkopuolella. Festivaali on laajalti levinnyt mediassa ja monet tunnetut irlantilaiset artistit ovat erittäin mielellään tulleet esiintymään sinne. Festivaali keskittyy luonnollisesti irlantilaiseen musiikkiin, etenkin perinteiseen, mutta erikoisuutena siellä on ollut myös esillä taidetta, arkkitehtuuria ja kansanrunoutta. Vuonna 1991 Eamon Morrisey esitti kuuluisan ”Joycemen”-show’nsa Helsingissä, Turussa ja Tampereella.

Festivaaleilla esiintyneihin artisteihin lukeutuu muun muassa The Chieftains, The Dubliners ja Dervish. Festivaaleilla on esiintynyt myös artisteja ja yhtyeitä Suomesta, Tanskasta, Ruotsista ja Virosta. Irish Festival in Finland järjestetään vuosittain noin 15 paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Festivaali järjestetään vuosittain syys-lokakuussa.

Finnish-Irish Society on toiminut isäntänä monelle kuuluisalle irlantilaiselle, kuten esimerkiksi Tim Pat Cooganille ja Roddy Doylelle. Seura on järjestänyt kolme irlantilaista elokuvafestivaalia vuosina 1990, 1991 ja 1994. Näillä festivaaleilla ovat vierailleet muun muassa ohjaajat Jim Sheridan, Pat O'Connor ja Joe Comeford.

TapahtumatMuokkaa

  • Vuosittain järjestettäviä tapahtumia ovat esimerkiksi St. Patrick's Day 17. maaliskuuta sekä irlantilaisen kirjallisuuden ja kulttuurin päivä Bloomsday 16. kesäkuuta
  • Seura järjestää myös matkoja Irlantiin, työpajoja irlantilaiselle tanssille ja tinapillille. Sillä on myös paljon muuta toimintaa.
  • Tapahtumiin kuuluu tietenkin myös kuuluisa Irish Festival in Finland, joka järjestetään vuosittain.

Valtakunnallisella seuralla on toimintaa myös sen osastoissa, joista aktiivisin on vuonna 1986 perustettu Turun osasto.

RahoitusMuokkaa

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää valtakunnallisten ystävyysseurojen toimintaan yleisavustuksia eli vuotuiseen toimintaan tarkoitettuja toiminta-avustuksia. Ehtona on, että toiminta on vakiintunutta sekä yhteiskunnallisesti ja kulttuuripoliittisesti vaikuttavaa. Eduskunta päättää vuosittain, minkä enimmäissumman ministeriö käyttää avustuksiin. Vuosina 2012–2020 ministeriö on myöntänyt Suomi–Irlanti-Seuralle yleisavustuksia valtakunnalliseen ystävyysseuratoimintaan seuraavasti:[1]

Avustus 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020
OKM:n ystävyysseurojen yleisavustus &&&&&&&&&&&04500.&&&&004 500 € &&&&&&&&&&&04000.&&&&004 000 € &&&&&&&&&&&04300.&&&&004 300 € &&&&&&&&&&&04300.&&&&004 300 € &&&&&&&&&&&07500.&&&&007 500 € &&&&&&&&&&010000.&&&&0010 000 € &&&&&&&&&&010000.&&&&0010 000 € &&&&&&&&&&010000.&&&&0010 000 €

LähteetMuokkaa

  1. Yleisavustukset valtakunnallisten ystävyysseurojen toimintaan Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 2.4.2020.

Aiheesta muualtaMuokkaa