Suomen urheilu 1962
suomalaiset urheilutapahtumat ja -saavutukset vuonna 1962
Suomen urheilu 1962 käsittelee vuoden 1962 merkittäviä uutisia ja tapahtumia suomalaisessa urheilussa.
Vuoden urheilija
muokkaaUrheilutoimittajain Liiton Vuoden urheilija -äänestyksessä kymmenen parhaan joukkoon sijoittuivat:
| Sija | Urheilija | Urheilumuoto |
|---|---|---|
| 1. | Pentti Nikula | Yleisurheilu |
| 2. | Eero Mäntyranta | Hiihto |
| 3. | Pauli Janhonen | Ammunta |
| 4. | Jaakko Kailajärvi | Painonnosto |
| 5. | Rainer Stenius | Yleisurheilu |
| 6. | Antti Tyrväinen | Ampumahiihto |
| 7. | Pentti Eskola | Yleisurheilu |
| 8. | Tauno Nieminen | Keilailu |
| 9. | Niilo Halonen | Mäkihyppy |
| 10. | Kalevi Hämäläinen | Hiihto |
| Lähde: [1] | ||
Erillisellä naisten listalla kuusi parasta olivat:
| Sija | Urheilija | Urheilumuoto |
|---|---|---|
| 1. | Maire Rautakoski | Keilailu |
| 2. | Mirja Lehtonen | Hiihto |
| 3. | Siiri Rantanen | Hiihto |
| 4. | Eija Vanhala | Keilailu |
| 5. | Tuula Hovi | Suunnistus |
| 6. | Ulla Suvanto | Uinti |
| Lähde: [1] | ||
Autourheilu
muokkaa- Jyväskylän suurajojen voittajaksi ajoi Pauli Toivonen Citroënillä.[2]
Jalkapallo
muokkaa- Suomen maajoukkue pelasi uuden päävalmentajansa Olavi Laaksosen johdolla vuoden aikana vain kolme Pohjoismaiden-mestaruusturnaukseen kuuluvaa maaottelua ja hävisi niistä jokaisen.[3][4]
- Suomen-mestaruuden voitti Valkeakosken Haka, hopeaa sai Lahden Reipas ja pronssille sijoittui Tampereen Palloilijat.[5]
Jääkiekko
muokkaa- Suomen-mestaruuden voitti Ilves, hopeaa sai TK-V ja pronssille sijoittui Tappara. Paras ei-tamperelainen seura oli neljänneksi sijoittunut Rauman Lukko.[6]
Jääpallo
muokkaa- Suomen maajoukkue hävisi helmikuussa Lappeenrannassa Ruotsille 1–2 mutta voitti Oulussa 4–1.[7][8]
- Suomen-mestaruuden voitti kolmannen peräkkäisen kerran Oulun Palloseura, hopeaa sai Oulun Luistinseura ja pronssille sijoittui Käpylän Urheilu-Veikot.[9]
Keilailu
muokkaa- Keilailun Euroopan-mestaruuskilpailuissa Maire Rautakoski voitti neljä ja Tauno Nieminen kolme kultamitalia. Parikilpailussa Rautakosken parina oli Eija Vanhala ja Tauno Niemisen parina Matti Nieminen.[10]
Koripallo
muokkaa- Miesten Suomen-mestaruuden voitti toisen peräkkäisen kerran Helsingin Kisa-Toverit, hopeaa sai helsinkiläinen Torpan Pojat ja pronssille sijoittui Helsingin NMKY.[11]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti kolmannen peräkkäisen kerran Helsingin Työväen Uimarit, hopeaa sai helsinkiläinen Karhun Pojat ja pronssille sijoittui Lahden Sampo.[12]
Pohjoismaiset hiihtolajit
muokkaa- Maailmanmestaruuskilpailuissa Eero Mäntyranta voitti kultaa 30 kilometrin hiihdossa ja miesten viestihiihtojoukkue saavutti hopeaa. Pronssille sijoittuivat Kalevi Hämäläinen 50 kilometrin hiihdossa, Niilo Halonen suurmäen kilpailussa sekä naisten viestihiihtojoukkue.[13]
- Keski-Euroopan mäkiviikon 1961–1962 kokonaiskilpailun voitti Eino Kirjonen.[14]
Yleisurheilu
muokkaa- Euroopan-mestaruuskilpailuissa Pentti Nikula voitti kultaa ja Kauko Nyström saavutti pronssia seiväshypyssä. Rainer Stenius ja Pentti Eskola sijoittuivat pituushypyssä hopealle ja pronssille.[15]
- Pentti Nikula teki 22.6. Kauhavalla seiväshypyn maailmanennätyksen 494 cm.[16]
Lähteet
muokkaa- Pihlaja, Juhani: Urheilun käsikirja. TietoSportti, 1994. ISBN 951-97170-0-5.
Viitteet
muokkaa- ↑ a b Arponen, Antti O.: Visaiset valinnat – Vuoden urheilijat 1947–1996, s. 78. Suomen Urheilumuseosäätiö ja Urheilutoimittajain Liitto ry, 1997. ISBN 951-97170-1-3.
- ↑ Pihlaja, s. 135
- ↑ Eerola, Antti: Punapaidoista Huuhkajiksi – Suomen jalkapallomaajoukkueen historia, s. 179. Siltala, 2015. ISBN 978-952-234-250-8.
- ↑ Lautela, Yrjö & Wallén, Göran: Rakas jalkapallo – Sata vuotta suomalaista jalkapalloa, s. 377. Teos, 2007. ISBN 978-951-851-068-3.
- ↑ Pihlaja, s. 201
- ↑ Kallioniemi, Riku (vt. päätoim.): Jääkiekkokirja 2018, s. 140. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2017. ISSN 0784-3321.
- ↑ Liikanen, Pekka (vast. toim.): Jääpallokirja 2007, s. 34. Suomen Jääpalloliitto, 2006. ISSN 0784-0411.
- ↑ Käki, Matti (päätoim.): Mitä–Missä–Milloin 1963, s. 375. Otava, 1962.
- ↑ Pihlaja, s. 269–270
- ↑ Pihlaja, s. 293–294
- ↑ Pihlaja, s. 315
- ↑ Pihlaja, s. 316
- ↑ Pihlaja, s. 164–166, 440–441, 869
- ↑ Pihlaja, s. 444
- ↑ Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Suuri EM-kirja, s. 68, 75–77. Sporttikustannus Oy, 1990. ISBN 951-8920-11-7.
- ↑ Martiskainen, Seppo et al.: Suomi voittoon - kansa liikkumaan, s. 506. Yleisurheilun Tukisäätiö, 2006. ISBN 951-98952-2-1.