Avaa päävalikko

Suomen santarmihallitus oli Suomen suuriruhtinaskunnassa vuosina 1867–1917 toiminut venäläinen virasto. Viraston tehtäviin kuului valtiollisten rikosten tutkinta sekä passien tarkastukset satamissa ja raja-asemilla. Virasto raportoi havainnoistaan Suomen kenraalikuvernöörille ja se sai toimeksiantoja kenraalikuvernööriltä, prokuraattorilta ja läänien kuvernööreiltä. Santarmit valvoivat järjestystä varuskunnissa, sotilasparaateissa, juhlissa, markkinoilla ja yleisissä kokouksissa. Heidän tehtäviinsä kuului myös matkustajaliikenteen tarkkailu. Santarmihallitus toimi vuodesta 1904 ns. Ohranan talossa Helsingissä.

Ensimmäiset santarmikomennuskunnat perustettiin Suomen suuriruhtinaskuntaan jo 1817 Kuopioon ja Viipuriin samoihin aikoihin kun santarmilaitos perustettiin Venäjällä. Vuonna 1867 perustetun Suomen santarmihallituksen lisäksi perustettiin 1870 Suomen rautateiden santarmipoliisihallitus. Suomen santarmihallituksen toiminta päättyi Venäjän maaliskuun 1917 vallankumouksen jälkeen.

Santarmihallituksen arkiston asiakirjoja tiedetään poltetun ainakin vuosina 1902, 1905 ja 1917. Suurin osa santarmihallituksen arkiston asiakirjoista luovutettiin vuosina 1926–1927 Neuvostoliittoon Tarton rauhansopimukseen liittyneen arkistonvaihdon yhteydessä. Jäljellä olevaa aineistoa säilytetään Kansallisarkistossa. Arkiston asiakirjojen pääkielenä oli venäjä. Suurin osa asiakirjoista liittyy vuoden 1905 suurlakon aikaan sekä ensimmäisen maailmansodan vuosiin 1914-1917.[1][2][3]

LähteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa