Suomen Paralympiakomitea
Suomen Paralympiakomitea on valtakunnallinen urheilu- ja liikuntajärjestö liikunta-, näkö- ja kehitysvammaisille sekä elinsiirron saaneille ja dialyysissä oleville henkilöille. Paralympiakomitean tehtävänä on kehittää ja koordinoida suomalaista vammaisurheilua ja -liikuntaa matalan kynnyksen harrastamisesta aina kansainväliseen huippu-urheiluun saakka.
| Suomen Paralympiakomitea ry | |
|---|---|
| Perustettu | Tammikuussa 2020, kun Suomen Paralympiakomitea (perustettu 1994) ja VAU ry (perustettu 2009) yhdistyivät. |
| Toimiala | Vammaisurheilu, elinsiirron saaneiden urheilu, paralympialaiset |
| Kotipaikka | Helsinki |
| Pääsihteeri | Riikka Juntunen |
| Puheenjohtaja | Sari Rautio |
| Hallitus (2021–2024) | Päivi Tolppanen, Pia Julin, Harri Lammi, Kimmo Oila, Jani Peltopuro, Riikka Pyykkö |
| Aiheesta muualla | |
| [www |
|
Paralympiakomitea toimii vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden edunvalvojana kilpaurheilussa ja harrasteliikunnassa, mm. harrastamisolosuhteita ja harrastamisen edellytyksiä edistäen. Paralympiakomitea vastaa vammaisurheilun kansainvälisestä vaikuttamisesta sekä sen viestinnästä ja mielikuvista Suomessa. Suomen Paralympiakomitea vastaa yhteistyössä Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön kanssa Suomen paralympiajoukkueesta. Joukkueen vahvistaa Paralympiakomitean hallitus.
Suomen Paralympiakomitea on Kansainvälisen Paralympiakomitean (IPC) jäsenjärjestö. Muita tärkeitä yhteistyötahoja ovat lajiliitot, opetus- ja kulttuuriministeriö, urheiluakatemiat, valmennuskeskukset sekä KIHU.
Loppuvuonna 2018 solmittiin Paralympiakomitean ja VAU:n välien aiesopimus, jossa järjestöt päättivät yhdistymisestä vuoden 2020 alusta alkaen.[1] Yhdistymisen myötä Suomen Paralympiakomitea -yhdistys purettiin ja VAU:n nimi vaihtui Suomen Paralympiakomiteaksi.[2] Järjestössä työskentelee noin 25 henkilöä ja sillä on kahden eri tason jäseniä, paikallisia yhdistyksiä ja urheiluseuroja sekä valtakunnallisia lajiliittoja.
Lasten ja nuorten harrastustoiminta muokkaa
Paralympiakomitea vastaa lajiin katsomatta vammaisurheilijan polun alkupäästä, eli lasten ja nuorten urheilusta ja liikunnasta sekä aikuisena vammautuneiden saattamisesta urheilun ja liikunnan pariin yhteistyössä lajiliittojen, urheiluseurojen ja muiden toimijoien kanssa. Paralympiakomitea järjestää Junior Games -kilpailuja, ylläpitää Sporttiklubia ja Valtti-ohjelman avulla etsii erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille liikuntaharrastuksen.
Special Olympics -toiminta muokkaa
Special Olympics on kehitysvammaisten henkilöiden urheilujärjestö, jonka tehtävänä on järjestää ympärivuotista urheilu- ja liikuntatoimintaa sekä urheilukilpailuja lapsille ja aikuisille, joilla on kehitysvamma, antaen heille mahdollisuuden säännölliseen harjoitteluun, kilpailemiseen sekä urheilun ilon jakamiseen ystävien, perheiden ja yhteisön kanssa. Suomessa Special Olympics -toiminnasta vastaa Suomen Paralympiakomitean alainen Special Olympics Finland.
Vammaishuippu-urheilu muokkaa
Suomen Paralympiakomitea edistää vammaishuippu-urheilua yhdessä Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön kanssa. HUY:n vastuulla on erityisesti paralympiajoukkue. Vammaishuippu-urheilu on määrätietoista ja suunnitelmallista maajoukkuetasoista toimintaa, jonka päämääränä on vammaisurheilijoiden menestyminen kansainvälisissä arvokilpailuissa, ennen kaikkea paralympialaisissa. Paralympialajien lisäksi menestystä pyritään hakemaan myös esimerkiksi maailmanmestaruuskilpailuissa.
Huippu-urheiluyksikkö muokkaa
Huippu-urheiluyksikkö johtaa ja koordinoi huippu-urheiluverkoston toimintaa mukaan lukien vammaishuippu-urheilu ja vastaa yhdessä lajiliittojen kanssa pitkän aikavälin huippu-urheilumenestyksestä. Huippu-urheiluyksikkö vastaa talous-, osaamis- ja olosuhderesurssien ohjaamisesta verkoston käyttöön ja vahvistaa yhteistyöhön ohjaavan toimintatavan kehittymistä. Huippu-urheiluyksikön kautta resurssit kohdistetaan urheilijoiden, valmentajien ja muiden verkoston toimijoiden arjen tukemiseen kolmen ohjelman kautta. Ohjelmat ovat Huippuvaiheen ohjelma, Urheiluakatemiaohjelma ja Osaamisohjelma.
Huippu-urheiluyksikön osana kisayksikkö vastaa joukkueiden valmistelusta ja lähettämisestä monilajiseen arvokilpailuun kunkin nelivuotisen olympiadin aikana.
Paralympialajit muokkaa
Kesäparalympialaisissa kilpaillaan 22 lajissa ja talviparalympialaisissa kuudessa lajissa. Uuden lajin lisääminen paralympialaisiin vaatii muun muassa laajaa harrastustoimintaa ja kansainvälistä kilpailutoimintaa sekä kovia tuloksia. Tällä hetkellä kehitellään lajimäärien lisäämistä sekä kesä- että talvikisoihin. Vuoden 2020 Tokion kesäparalympialaisissa uusina lajeina paralympialaisiin tulevat taekwondo ja sulkapallo. Uusiin kesäparalympialajeihin lukeutuvat myös triathlon ja melonta, jotka olivat Riossa 2016 ensimmäistä kertaa virallisina lajeina. Talvilajeista uusin on lumilautailu, jossa kilpailtiin ensimmäistä kertaa vuoden 2014 talviparalympialaisissa Sotšissa.
Luokittelu muokkaa
Luokittelun tavoitteena on taata kaikille kilpailijoille tasapuoliset lähtökohdat, jossa lopputuloksen ratkaisee urheilulliset tekijät ja suoritus, ei vamman haitta-aste. Sitä voidaan verrata vammattomien painoluokkiin (esimerkiksi judo, paini tai nyrkkeily). Luokittelu on aina lajikohtaista, sillä lajit vaativat urheilijoilta erilaisia ominaisuuksia. Tällöin myös vamman vaikutus urheilusuoritukseen on erilainen.
Luokittelussa on tarkoituksena selvittää kolme asiaa: onko urheilijan vamma soveltuva paralympiaurheiluun, täyttääkö urheilijan vamma minimikriteerit, ja mikä luokka on oikea urheilijan toimintakyvyn rajoite huomioiden.
Luokitteluprosessissa on tyypillisesti kolme vaihetta, joiden pohjalta päädytään lopputulokseen. Prosessissa arvioidaan joko fyysinen, visuaalinen tai kognitiivinen toiminta, kuten mahdolliset liikerajoitukset, lihasvoima tai esimerkiksi näkökyky. Sen lisäksi tavallisesti havainnoidaan lajitekninen suoritus sekä kilpailusuoritus.
Soveltuvat vammat muokkaa
Urheilijat luokitellaan kolmessa eri vammaryhmässä: näkövammaiset, liikuntavammaiset ja kehitysvammaiset. Jokainen paralympialaji määrittelee mille vammaryhmille laji on tarkoitettu. Osa lajeista on vain yhden vammaryhmän lajeja, kuten maalipallo. Sen sijaan jotkut lajit, kuten uinti ja yleisurheilu, sisältävät kaikki vammaryhmät.
Urheilijan vamman tulee aiheutua pysyvästä terveydentilasta, ja sen tulee kuulua johonkin kymmenestä vammaryhmästä.
Vammaryhmät muokkaa
- Alentunut lihasvoima: Lihasten tai lihasryhmien alentunut voima esimerkiksi yhdessä raajassa tai alaraajoissa, minkä aiheuttajana voi olla esimerkiksi selkäydinvamma, selkäydintyrä tai polio.
- Nivelten alentunut passiivinen liikkuvuus: Yhden tai useamman nivelen pysyvästi alentunut tai pienentynyt liikerata, johtuen esimerkiksi artogrypoosista.
- Raajapuutos: Totaalinen tai osittainen luiden tai nivelten puutos (raajapuutos) johtuen traumasta (esimerkiksi onnettomuus tai luusyöpä) tai synnynnäisestä syystä (dysmelia).
- Raajojen pituusero: Raajojen pituusero toisessa alaraajassa johtuen traumasta tai perinnöllisestä puutoksesta.
- Lyhytkasvuisuus: Lääketieteellisistä syistä (esimerkiksi kasvuhormonin puutos) johtuva alentunut kokonaispituus johtuen ylä- ja alaraajojen tai vartalon epänormaalista mittasuhteista.
- Hypertonia: Poikkeava, lisääntynyt lihastonus ja lihasten alentunut venyvyys johtuen neurologisesta sairaudesta kuten cp-vamma, aivovamma tai ms-tauti.
- Ataksia: Tahdonalaisen lihastoiminnan koordinaatiohäiriö johtuen neurologisesta sairaudesta kuten cp-vamma, aivovamma tai ms-tauti.
- Atetoosi: Tahattomat liikkeet ja vaikeus pitää yllä symmetrisiä asentoja johtuen neurologisesta sairaudesta kuten cp-vamma, aivovamma tai ms-tauti.
- Näkövamma: Alentunut näkökyky joko silmän rakenteellisesta, näköhermon, -ratojen tai näköaivokuoren vammasta johtuen.
- Kehitysvamma: Alentunut kehitys erityisesti yleiseen älykkyystasoon vaikuttavissa älyllisissä, kielellisissä, motorisissa ja sosiaalisissa kyvyissä. Kehitysvamma tulee olla todennettuna ennen 18 vuoden ikää.
Urheilijavaliokunta muokkaa
Suomen Paralympiakomitean urheilijavaliokunta on urheilijoiden yhteinen ääni kansallisessa paralympiakomiteassa sekä paralympialiikkeessä. Urheiliakeskeisyys on Paralympiakomitean toiminnan lähtökohta, jonka vuoksi Paralympiakomitea haluaa vahvistaa urheilijoiden ääntä päätöksenteossaan. Urheilijavaliokunnan puheenjohtaja otetaan heti keväällä 2018 hallituksen kokouksiin mukaan puhe- ja läsnäolo-oikeudella. Suomen Paralympiakomitean sääntömuutoksen kautta valiokunnan puheenjohtajasta tulee hallituksen täysivaltainen jäsen.
Urheilijavaliokunnan jäsenen tehtävän on kommentoida Paralympiakomitean strategiaa ja sen kehittämistä, tehdä suosituksia hallitukselle urheilijoille tärkeistä asioista ja puhua sekä urheilijoiden oikeuksien, että urheilijakeskeisen päätöksenteon puolesta. Sen lisäksi jäsenen tehtäviin kuuluu toimia asiantuntijatehtävissä Paralympiakomitean työ- ja ohjausryhmissä ja edistää urheilijoiden vaikuttamisen mahdollisuutta myös Paralympiakomitean ulkopuolella.
Valiokuntaan kuuluvat urheilijat:
- Sini Pyy (ampuma- ja maastohiihto)
- Antti Latikka (parauinti)
- Esa-Pekka Mattila (yleisurheilu, ratakelaus)
- Jani Peltopuro (käsipyöräily)
- Antti Sinisaari (pyörätuolirugby)
- Esa Miettinen (pöytätennis)
- Pinja Ekström o.s. Söyrilä (yleisurheilu)
- Sami Korhonen (lumikenkäily)
Para School Day muokkaa
Suomen Paralympiakomitea on järjestänyt Para School Day -liikuntapäiviä joka kevät vuodesta 2010. Para School Day -liikuntapäivän tavoitteena on luoda elämyksellinen liikuntapäivä, joka ohjaa nuoria oivaltamaan paraurheilun kulttuuria.
Toiminnan kautta on luontevaa tutustua erilaisuuteen, yhdenvertaisuuteen sekä vieraisiin apuvälineisiin. Liikuntapäivään osallistuu urheilijavieras, jolta oppilaat voivat kysellä mieltä askarruttavia kysymyksiä. Sen lisäksi liikuntapäivän tavoitteena on sekä kannustaa nuoria panostamaan parempaan yhteishenkeen, että innostaa omaan liikkumiseen. Para School Day -liikuntapäivän sisältö monipuolistaa koulun liikuntatuntien sisältöä ja antaa opettajille uusia ideoita ja toimintamalleja soveltaa liikunnanopetusta.
Para Talent Day muokkaa
Para Talent Day on vammaisurheilun testipäivä, joka on suunnattu yli 13-vuotiaille henkilöille, joilla on jokin vamma ja jotka ovat innostuneita urheilusta. Tapahtuman tavoitteena on löytää uusia urheilijoita vammaiskilpaurheiluun ja auttaa heitä eteenpäin urheilijan polullaan.
Para Talent Day koostuu vammaiskilpaurheilu-infosta sekä Kasva Urheilijaksi -taitovalmiustesteistä. Testin eri osiot antavat urheilijalle, valmentajalle ja vanhemmille arvokasta tietoa urheilijan perusliikuntataidoista sekä valmiuksista edetä vaativimpien motoristen taitojen opetteluun ja niiden kehittämiseen.
Para Talent Day:n tavoitteena on kertoa urheilijoille niistä kanavista ja paikoista, mitä kautta voi tulla mukaan eri lajeihin sekä antaa konkreettisia keinoja kuinka omaa urheilijan polkua ja uraa voi lähteä rakentamaan ja kehittämään. Testitapahtumassa urheilijan on myös mahdollista tavata lajien valmentajia, luokittelijoita, Paralympiakomitean väkeä sekä muita urheilusta innostuneita nuoria.
Nuorten paralympiaryhmä muokkaa
Urheilijat valitaan nuorten paralympiaryhmään uudestaan joka vuosi, ja suurin osa heistä jatkavat ryhmän mukana muutaman vuoden ajan. Nuoret leireilevät liikuntakeskus Pajulahdessa neljästi vuodessa vaihtuvilla teemoilla. Leireillä tehdään lajiharjoittelua, yleisharjoittelua sekä lajikokeiluja, minkä lisäksi ohjelma sisältää myös asiantuntijaluentoja sekä urheilijavieraita.
Talous muokkaa
Suomen Paralympiakomitea on saanut vuosina 2018–2022 Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustusta liikuntaa edistävien järjestöjen toimintaan yhteensä noin 5 138 000 euroa. Vuosittainen tuki on ollut vuodesta 2021 lähtien 2 062 000 euroa.[3] Suomen Paralympiakomitea jätti vuoden 2023 yleisavustuksen hakematta määräaikaan mennessä, eikä saanut valtiontukea vuodelle 2023.[4]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- Suomen Paralympiakomitea ry. Viitattu 6.3.2019
Viitteet muokkaa
- ↑ Paralympiakomitean ja VAU:n yhdistymisestä aiesopimus Suomen Paralympiakomitea. 28.11.2018. Arkistoitu 12.4.2019. Viitattu 19.5.2019.
- ↑ Liittokokous päätti VAU:n sääntömuutoksesta – tulevan järjestön nimeksi Suomen Paralympiakomitea www.vammaisurheilu.fi. Viitattu 19.5.2019.
- ↑ Liikuntaa edistävien järjestöjen yleisavustus Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 29.11.2023.
- ↑ Lappalainen, Pertti: Paralympiakomitealta jää saamatta miljoonien avustukset – hakemus jätettiin myöhässä Yle. 17.1.2023. Viitattu 29.11.2023.