Suomen Kehruu- ja Kutomatyöntekijäin Liitto
Suomen Kehruu- ja Kutomatyöntekijäin Liitto oli vuonna 1930 toiminut kutomatyöläisten ammattiliitto, joka kuului Suomen Ammattijärjestöön (SAJ). SKKL:n perustivat Suomen Kutomateollisuustyöväen Liitosta (SKL) eronneet työläiset sen jälkeen, kun sosialidemokraattien johtama liitto oli eronnut kommunistien linjaa noudattaneesta SAJ:stä. SKKL ehti toimia vain muutaman kuukauden ennen kun vasemmistojohtoiset liitot pakotettiin lopettamaan toimintansa kommunistilaeilla loppuvuonna 1930. Liitto ja siihen kuuluneet osastot lakkautettiin tuomioistuimissa 1931[1]. Liiton toimisto sijaitsi Tampereella.
| Suomen Kehruu- ja Kutomatyöntekijäin Liitto | |
|---|---|
| Perustettu | 23.3.1930 |
| Lakkautettu | 1930 |
| Tyyppi | ammattiliitto |
| Toimiala | kutomoteollisuuden työntekijöiden edunvalvonta |
| Kotipaikka | Tampere |
| Toiminta-alue | Suomi |
| Kattojärjestö | SAJ |
Perustaminen
muokkaa1920-luvun lopussa SAJ:ta johtaneiden Sosialistiseen työväen ja pienviljelijäin vaalijärjestöön järjestäytyneiden kommunistien ja SKL:ssä enemmistön muodostaneiden sosialidemokraattien välit kiristyivät. Lokakuussa 1929 liittotoimikunta päätti erota keskusjärjestöstä ja asia vahvistettiin helmikuun 1930 liittokokouksessa. SAJ:n linjan kannattajat muodostivat tämän jälkeen kutomatyöväen yhtenäisyyskomitean ja maaliskuussa SAJ teki periaatepäätöksen uuden liiton muodostamisesta komitean pohjalta.[2]
Liitto perustettiin 23. maaliskuuta 1930 Tampereella Pispalan työväentalolla pidetyssä ammatillisen yhtenäisyyden kannalla olevien kutomatyöläisten kokouksessa. Kokouksen julkilausuman mukaan SKL:n ”sosialifascistinen johto” oli siirtynyt ”avonaisesti kutomakapitalistien asianajajaksi ja kapitalistisen järjestelmän rakentajaksi”.[3] SKKL vaati jäseniltään kaikkien suhteiden katkaisemista SKL:ään ja päättävää taistelua sen hajotustyötä vastaan. SKL:n jäsenet hyväksyttiin SKKL:n jäseniksi ilman liittymismaksuja ja vanhoin jäsenoikeuksin. Liiton toimisto sijoitettiin Tampereelle ja luottamusmieheksi valittiin Kalle Renfors. Liittotoimikuntaan valittiin luottamusmiehen lisäksi kuusi muuta varsinaista jäsentä ja neljä varajäsentä.[4]
SKL piti SKKL:ää poliittisena hajotusliittona, joka ei kykenisi avustamaan työläisiä tai johtamaan työtaisteluita. Renfors oli Kutomatyöläinen-lehden mukaan ”sairaalloisuuteen saakka hurmahenkinen kommunistikiho”.[5] SKL:stä erosi konfliktin seurauksena kahdeksan osastoa, joiden tilalle perustettiin pääosin uudet vastaavat.[6]
Osastot
muokkaa- Villatyöntekijäin Tampereen osasto n:o 1
- Pellavatyöntekijäin osasto n:o 2 (Tampere)
- Finlaysonnin osasto n:o 3 (Tampere)
- Tampereen Puuvillatyöntekijäin Lapinniemen osasto n:o 4
- Helsingin osasto n:o 5
- SKL:n Tampereen osasto n:o 4
- SKL:n Turun osasto n:o 8
- SKL:n Vaasan osasto n:o 9
- SKL:n Littoisten osasto n:o 11
- SKL:n Maarian osasto n:o 13
- SKL:n Nokian Kutomo- ja Värjäystyöläisten Ammattiosasto n:o 14
- SKL:n Porin osasto n:o 19
Lähteet
muokkaa- ↑ Luettelo lakkautetuista ja toimintakiellon alaisista yhdistyksistä. Sisäasiainministeriö, 1934.
- ↑ Tauno Saarela: Suomalainen kommunismi ja vallankumous 1923–1930, s. 756–757. (Historiallisia Tutkimuksia 239) Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2008. ISBN 978-952-222-051-6
- ↑ Suomen kehruu- ja kutomatyöntekijäin liiton perustavan kokouksen julkilausuma. Työ, 27.3.1930, nro 35. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Uusi liitto. Suomen Ammattijärjestö, 1930, nro 3. Artikkelin verkkoversio.; S. Kehruu- ja kutomatyöntekijäin liitto liittyi Aj:n jäseneksi. Työväenjärjestöjen Tiedonantaja, 27.3.1930, nro 22. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Kommunistit perustaneet poliittisen kutomaliiton. Kutomatyöläinen, 1930, nro 2. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ K. V. Syrjänen: Suomen Kutomateollisuustyöväen Liitto 1906–1931, s. 98. Tampereen Työväen Kirjapaino: SKL (ei mainittu), 1931.
- ↑ Virallisia ja laillisia julistuksia. Suomen Virallinen Lehti, 2.10.1930, nro 227. Artikkelin verkkoversio.