Sulfidimalmi
Sulfidimalmi on tietty mineraalimuodostuma, josta metallin erottaminen on taloudellisesti kannattavaa.[1] Ne ovat suurin ja taloudellisesti tärkein malmiryhmä. Sulfidimalmeissa malmimineraalin metalli on sitoutuneena sulfidiksi, sulfosuolaksi, arsenidiksi, telluridiksi tai oksidiksi. Eräs sulfidimalmien luokittelutapa on jakaa ne syntytavan perusteella kolmeen ryhmään.[2]
- magmaattiset sulfidimalmit
- varhaismagmaattiset nikkelimagneettikiisumalmit, joiden tärkeimmät mineraalit ovat pentlandiitti, kuparikiisu, magneettikiisu ja kubaniitti
- porfyyriset kuparimalmit, joiden tärkeimmät mineraalit ovat rikkikiisu, kuparikiisu, borniitti, kuparihohde ja molybdeenihohde
- pneumatolyyttiset ja hydrotermiset rako- ja juonimalmit, joiden tärkeimmät mineraalit ovat kuparikiisu, rikkikiisu, magneettikiisu, sinkkivälke, lyijyhohde ja sulfosuolat
- sedimenttiset sulfidimalmit
- kerrossidonnaiset malmit kuten esimerkiksi kalkkikiviin liittyvät lyijy-sinkkimalmit sekä uraani-vanadiini-kuparimalmit ja kulta-uraani-rikkikiisumalmit, jotka molemmat liittyvät hiekkakiviin tai konglomeraatteihin
- kerrosmyötäiset merelliset tai merellis-vulkaaniset sulfidimalmit, joissa on rautasulfidia, kuparikiisua, sinkkivälkettä ja lyijyhohdetta
- metamorfiset sulfidimalmit
- kontaktimetamorfiset karsimalmit liittyvät tavallisesti kalkkikiviin ja niiden tärkeimmät mineraalit ovat rautakiisu, kuparikiisu ja sinkkivälke
- kirsimalmit, jotka esiintyvät antofylliitti-kordieriittikivien yhteydessä
Lähteet
muokkaa- ↑ Facta 2001, WSOY 1981–1987, ISBN 951-0-10221-0, hakusana malmi.
- ↑ Suomalainen tietosanakirja, Weilin+Göös 1989–1993, ISBN 951-35-4644-6, hakusana sulfidimalmit.