Sukupuolisensitiivinen sosiaalinen nuorisotyö

Sukupuolisensitiivinen sosiaalinen nuorisotyö on työmuoto, jossa tiedostetaan, miten sukupuoli ja muut ihmisyyden piirteet vaikuttavat ihmisen kasvuun, kehitykseen ja hyvinvointiin; miten ihmisiä kohdataan ja kohdellaan, millaisia mahdollisuuksia heille elämässä avautuu ja millaisista mahdollisuuksista he tulevat poissuljetuiksi.[1] Sukupuolisensitiivistä sosiaalista nuorisotyötä on tehty Suomessa vuodesta 1998 alkaen Suomen Setlementtiliiton Upea minä -tyttötyöhankkeen käynnistyttyä. Hankkeen tuloksena ensimmäinen Tyttöjen Talo® perustettiin Helsinkiin vuonna 1999.[2]

Sukupuolisensitiivinen sosiaalinen nuorisotyö voidaan kiteyttäen määritellä seuraavasti:

  • Herkkyyttä tiedostaa, tunnistaa ja tunnustaa sukupuolisuuden vaikutuksia yksilö-, yhteisö- ja yhteiskuntatasoilla ja niiden välisissä suhteissa.
  • Havaittujen ja tunnistettujen ilmiöiden kriittistä pohdintaa ja näkyväksi tekemistä.
  • Subjektiuden ja toimijuuden dialogista vahvistamista.[1]

PerustaMuokkaa

Sukupuolisensitiivisyydelle läheisiä käsitteitä ovat muun muassa sukupuolitietoisuus, tasa-arvokasvatus, normitietoisuus ja -kriittisyys sekä moninaisuuskasvatus. Intersektionaalisuuden[3] huomioivassa sukupuolisensitiivisessä sosiaalisessa nuorisotyössä pyritään dialogisen toiminnan keinoin edistämään tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta yksilö-, yhteisö- ja yhteiskuntatasolla.

Sukupuolisensitiivisellä sosiaalisella nuorisotyöllä ei ole yhtä yhtenäistä taustateoriaa. Sosiaalipedagogiikka tarjoaa kuitenkin hyvän kehyksen hahmottaa sukupuolisensitiivisyyden ja sosiaalisen nuorisotyön keskeisiä toimintaperiaatteita ja yleisiä tavoitteita. Sosiaalipedagogiikan lisäksi kriittinen, feministinen ja positiivinen pedagogiikka vahvistavat omilla näkökulmillaan sukupuolisensitiivisen sosiaalisen nuorisotyön teoreettista taustaa ja ammatillisen toiminnan perusteita. [1]

Sukupuolisensitiivinen sosiaalinen nuorisotyö on samaan aikaan arvo, asenne sekä ajattelu- ja toimintatapa. [3]Sukupuolisensitiivisessä sosiaalisessa nuorisotyössä toimitaan yksilö-, yhteisö- ja yhteiskuntatasolla niiden keskinäiset suhteet huomioiden. Ammatillisena toimintana keskeisiä ominaispiirteitä ovat mm. heikommassa asemassa olevien ihmisten oikeuksien ja hyvinvoinnin edistäminen, yksilöllisten tarpeiden ja yhteisöllisyyden mahdollisuuksien huomiointi, kontekstuaalisuus, kokonaisvaltaisuus, turvallisempi tila, dialogisuus, osallisuus ja matalakynnyksisyys sekä vapaaehtoisuus.

Ammatillisesti sukupuolisensitiivinen sosiaalinen nuorisotyön on luonteeltaan alati kehittyvää, jossa teoria, käytäntö ja toiminnan kriittinen reflektio muodostavat erottamattoman kokonaisuuden. Sukupuolisensitiivisen sosiaalisen nuorisotyön toimijan kompetenssi rakentuu eettisestä, reflektiivisestä, teoreettisesta ja käytännöllisestä osaamisesta. [3]

TavoitteetMuokkaa

Yleisinä tavoitteina ovat kasvurauhan mahdollistaminen, yksilön ja yhteisöjen mahdollisuuksien rikastuttaminen, subjektiuden ja toimijuuden vahvistaminen ja hyvinvoinnin edistäminen. Sukupuolisensitiivisellä sosiaalisella nuorisotyöllä osallistutaan rakentamaan tasa-arvoista, yhdenvertaista ja sosiaalisesti oikeudenmukaista maailmaa, jossa jokainen voi sukupuolesta tai muista ihmisyyden piirteistä riippumatta:

  • Kokea ja ilmaista itseään omaa ainutlaatuisuutta kunnioittavalla tavalla.
  • Kasvaa persoonana omilla ehdoillaan.
  • Toteutua täydesti omassa potentiaalissaan.
  • Tulla kuulluksi, nähdyksi ja hyväksytyksi omana itsenään.
  • Kokea kuuluvansa ja olevansa osa itselle tärkeitä yhteisöjä.
  • Kokea itsensä merkitykselliseksi.
  • Kyetä elämään elämäänsä itselle merkityksellisellä tavalla.[1]

Valtakunnallinen sukupuolisensitiivisen sosiaalisen nuorisotyön verkostoMuokkaa

Loisto setlementti ry koordinoi valtakunnallista sukupuolisensitiivisen sosiaalisen nuorisotyön verkostoa “suseverkostoa”. Koordinoinnin tarkoituksena on mahdollistaa yhteisön toimijoiden välinen tuloksellinen asiantuntijayhteistyö  ja vahvistaa sukupuolisensitiivisen sosiaalisen nuorisotyön osaamista terveys-, sosiaali-, kasvatus- ja nuorisoalalla. Tällä hetkellä yhteisöön kuulu yhteensä noin 120 ammattilaista 14 eri järjestöstä ympäri Suomen.[4]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b c d Sukupuolisensitiivisen sosiaalisen nuorisotyön perusteet Loisto setlementti. Viitattu 8.7.2021.
  2. Kehittämistoiminta Suomen Setlementtiliitto. Viitattu 8.7.2021.
  3. a b c Anttonen, E.: Sukupuolisensitiivinen nuoriso- ja aikuistyö Suomessa Humanistisen ammattikorkeakoulun julkaisuja. 2017. Viitattu 8.7.2021.
  4. Valtakunnallinen koordinointi Loisto setlementti ry verkkosivu. Viitattu 8.7.2021.

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Käsikirja sukupuoleen(2010). Saresma, T., Rossi, L. M., & Juvonen, T.
  • Feministisen pedagogiikan ABC – Opas ohjaajille ja opettajille (2018). Laukkanen, A., Miettinen, S., Elonheimo, A.-M., Ojala, H., & Saresma, T. Vastapaino.
  • Sosiaalipedagogiikka – Kohti inhimillisempää yhteiskuntaa. (2019). Nivala, E. & Ryynänen, S. Gaudeamus.
  • Anttonen 2017; Freire 1968; hooks 1994; Seligman 2011.)
  • Sukupuolisensitiivinen sosiaalinen nuorisotyö. (2007). Punnonen, V. Teoksessa: Hoikkala, T., & Sell, A. (toim.) Nuorisotyötä on tehtävä! Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 76.
  • Martin, J. R. (1981). The ideal of the educated person. Educational Theory, 31(2), 97-109.
  • Huuki T., Kivijärvi, A & Lunabba, H. (2018). Poikatutkimus. Vastapaino.