Steve Bull
Stephen George Bull (s. 28. maaliskuuta 1965 Tipton, Englanti) on englantilainen entinen jalkapalloilija, pelipaikaltaan hyökkääjä. Hän pelasi pitkän ja menestyksekkään uran Wolverhampton Wanderersissa.
.jpg)
| ||
| Henkilötiedot | ||
|---|---|---|
| Koko nimi | Stephen George Bull | |
| Syntymäaika | 28. maaliskuuta 1965 | |
| Syntymäpaikka | Tipton, Englanti | |
| Pelipaikka | hyökkääjä | |
| Pituus | 180 cm | |
| Lempinimi | Bully, Tipton Terrier | |
| Seura | ||
| Seura | - | |
| Seurat | ||
| Vuodet | Seura | O (M) |
| 1985-86 1986-99 2000-01 |
West Bromwich Albion Wolverhampton Wanderers Hereford United |
4 (2) 474 (250) 7 (2) |
| Maajoukkue | ||
| 1989-90 | Englanti | 13 (4) |
|
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat. | ||
Varhaisvuodet
muokkaaBull aloitti pelaamisen Tiptonissa paikallisissa koulujoukkueissa, ensin Ocker Hillissä ja myöhemmin Willingsworth High Schoolin joukkueessa. Koulun päätyttyä hän liittyi Tipton Townin vahvuuteen ja West Bromwich Albionin kykyjenetsijän huomattua hänen lahjakkuutensa hän siirtyi ammattilaiseksi Albioniin elokuussa 1985. Englannin 1. divisioonassa Albionin paidassa yhdeksän ottelua (joista neljä liigassa) pelannut Bull siirtyi Wolverhampton Wanderersiin puoli vuotta sen jälkeen kun joukkue putosi 3. divisioonasta toukokuussa 1986.
Ura Wolverhampton Wanderersissa
muokkaaBullin siirtyessä seuraan Wolves oli historiansa pahimmassa kriisissä. Seura oli jumiutunut divisioonansa keskivaiheille ja pudonnut FA Cupista hävittyään katastrofaalisesti liigan ulkopuoliselle Chorleylle 0-3. Hyökkääjä debytoi uudessa seurassaan 22. marraskuuta 1986 ottelussa Wrexhamia vastaan ja viimeisteli ensimmäisen Wolves-maalinsa Cardiff Cityä vastaan 2. joulukuuta samana vuonna. Ensimmäinen hattutemppu syntyi seuraavana keväänä 9. toukokuuta Hartlepool Unitedia vastaan.
Kaudella 1987/88 hän teki yhteensä huikeat 52 maalia. Bull oli ensimmäinen pelaaja lähes kolmeenkymmeneen vuoteen, joka kykeni viimeistelemään vähintään 50 liiga- ja cupmaalia yhdellä kaudella. Samalla kaudella Wolves voitti 4. divisioonan ja juhli keväällä Wembleyllä Englannin aladivisioonien cupin, Sherpa Van Trophyn voittoa. Myös seuraavalla kaudella (1988/89) Bullin tehokkuus oli murskaavaa. Tuloksena kuusi hattutemppua (joista kahdessa ottelussa neljä maalia) ja yhteensä 50 maalia koko kaudella. Ensimmäisen kerran sitten 1920-luvun puolenvälin jälkeen sama pelaaja oli pystynyt kahtena peräkkäisenä kautena tekemään vähintään 50 maalia. Kauden päätteeksi Wolves voitti 3. divisioonan historiansa parhaalla pistemäärällä.
1992 Bullista tuli Wolverhamptonin kaikkien aikojen paras maalintekijä hänen viimeistellessään seuralle 195. maalinsa. Helmikuussa 1998 hän saavutti huikean 300 maalin rajan ja 18. elokuuta 1998 kirjattiin tilastoihin 18. ja viimeinen hattutemppu, joka syntyi Liigacupin ottelussa Barnetia vastaan.
Bull kärsi viimeiset kaudet polvivammoista ja päätti uransa Wanderersissa kesällä 1999 siirtyen Hereford Unitediin. Herefordissa vain seitsemän ottelua pelannut Bull lopetti uransa yhden kauden jälkeen. Bull pelasi Wolvesissa kaiken kaikkiaan 13 kauden aikana 545 ottelua, joista 461 liigassa ja viimeisteli näissä 306 maalia, joista 250 syntyi liigaotteluissa.
Bull on eräs Wolverhampton Wanderersin historian arvostetuimmista ja pidetyimmistä pelaajista, eikä vain huikean maalintekotaitonsa ansiosta vaan ennen kaikkea seurauskollisuutensa takia. Hän pelasi uransa parhaat kaudet Wanderersissa, vaikka sai lukuisia tarjouksia monilta Ison-Britannian ja manner-Euroopan huippujoukkueilta. Joulukuussa 1999 Bullille myönnettiin Brittiläisen imperiumin ritarikunnan MBE-jäsenyys ja 2003 Wolvesin kotikentän Molineux Stadiumin yksi katsomonosa nimettiin Steve Bull Standiksi.
Bull maajoukkueessa
muokkaaBull debytoi Englannin maajoukkueessa 27. toukokuuta 1989 tullessaan vaihdosta peliin ystävyysottelussa Skotlantia vastaan Glasgow'n Hampden Parkissa. Bull teki Englannin ensimmäisen maalin 2-0 päättyneessä ottelussa ja vaiensi kritiikin, jonka mukaan hän pystyy tekemään maaleja vain alasarjoissa. Huhtikuussa 1990 hän teki kaksi maalia Tšekkoslovakiaa vastaan ja lunasti paikkansa maajoukkuemiehistöön Italian MM-lopputurnauksessa.
Englannin maajoukkueessa Bull pelasi yhteensä 13 ottelua ollen viidesti aloituskentällisessä ja tehden kaiken kaikkiaan 4 maalia. Lisäksi hänelle kertyi muutamia B-maaotteluita.