Stabat Mater

Stabat Mater on katolinen hymni 1200-luvulta. Sen todennäköinen tekijä on Jacopone da Todi, ja se käsittelee Marian kärsimystä Jeesuksen ristiinnaulitsemisen aikana. Nimi on lyhenne ensimmäisen rivin sanoista Stabat mater dolorosa (”Seisoi äiti tuskissaan”). Sitä pidetään yhtenä vaikuttavimmista keskiaikaisista latinankielisistä runoistakenen mukaan?.lähde?

Tizianin maalaus Mater Dolorosa (1550)

Hymni liitettiin roomalaisen riituksen liturgiaan sekvenssinä 1400-luvulla ja poistettiin käytöstä Trenton kirkolliskokouksessa. Se otettiin uudelleen käyttöön Jeesuksen äidin tuskien muistopäivänä (15. syyskuuta) yhteydessä 1727.[1][2]

Sanat ja suomennoksiaMuokkaa

Latinankielinen teksti[3] ja sen suomennos:Muokkaa

Stabat mater dolorosa
iuxta Crucem lacrimosa,
dum pendebat Filius.
Cuius animam gementem,
contristatam et dolentem
pertransivit gladius.
O quam tristis et afflicta
fuit illa benedicta,
mater Unigeniti!
Quae maerebat et dolebat,
pia Mater, dum videbat
nati poenas inclyti.
Quis est homo qui non fleret,
matrem Christi si videret
in tanto supplicio?
Quis non posset contristari
Christi Matrem contemplari
dolentem cum Filio?
Pro peccatis suae gentis
vidit Iesum in tormentis,
et flagellis subditum.
Vidit suum dulcem Natum
moriendo desolatum,
dum emisit spiritum.
Eia, Mater, fons amoris
me sentire vim doloris
fac, ut tecum lugeam.
Fac, ut ardeat cor meum
in amando Christum Deum
ut sibi complaceam.
Sancta Mater, istud agas,
crucifixi fige plagas
cordi meo valide.
Tui Nati vulnerati,
tam dignati pro me pati,
poenas mecum divide.
Fac me tecum pie flere,
crucifixo condolere,
donec ego vixero.
Iuxta Crucem tecum stare,
et me tibi sociare
in planctu desidero.
Virgo virginum praeclara,
mihi iam non sis amara,
fac me tecum plangere.
Fac, ut portem Christi mortem,
passionis fac consortem,
et plagas recolere.
Fac me plagis vulnerari,
fac me Cruce inebriari,
et cruore Filii.
Flammis ne urar succensus,
per te, Virgo, sim defensus
in die iudicii.
Christe, cum sit hinc exire,
da per Matrem me venire
ad palmam victoriae.
Quando corpus morietur,
fac, ut animae donetur
paradisi gloria. Amen.

Murehella haikealla
seisoi Äiti ristin alla,
johon Poika naulitaan.
Sydän sykki surkiasti,
syyneleitä katkerasti
silmä vuosi tulvanaan.
Voi sen tuskaa verratointa
vaivattaissa viatointa
ainokaista poikaansa!
Voipa määrää huokausten,
kuin hän seisoi rinnatusten
ristin kanssa rakkaansa!
Ken ei itkun pisaroita
vuodattane katkeroita
tätä huolta nähdessään!
Kumpa äitin neidellisen
poika hurskas, taivaallinen
käytetähän kärsimään!
Jesust’ äiti pilkattavan
näki, ynnä kiusattavan
synnin tähden maailman;
kuuli hänen ristin alla
riutuenkin siunaamalla
kiusaajansa kostavan.
Voi sit’ äitin kärsimystä!
Hänen kanssans’ yhdistystä
minun pitävi etsiä;
palavalla sydämellä
kyyneleillä kylvetellä
Herran ruumista pyhää.
Poveheni, äiti, paina
haavat vuotamahan aina,
joita vuosi poikasi,
vuosi ruoskin suomittaissa
sekä ristinnaulittaissa
tähden suurten syntini!
Häntä tahdon katsastella,
hartahasti huokaella
päivieni päätteesen.
Kyyneltesi kumppaliksi
ja surusi toveriksi
jään mä ristin juurehen.
Mua ellys eroittako,
luotasi pois luovuttako,
pyhä, puhdas impyinen!
Veisata valitusvirttä
tahdon, ja syleillä hirttä,
joll’ on poikas’ ainoinen.
Mua hänen haavoissansa
hautele, ja vaivallansa
poies päästä synnistä,
häntä kuulemaan kehoita,
taivahan taloon osoita
viimeisenä päivänä!
Ristinsä tukeni olkoon,
kuolostansa mulle tulkoon
turva vahva Tuonelaan,
että Luoja armahtaisi,
sielu kurja onnen saisi
käydessäni kuolemaan! Aamen.
Suomentanut A. Oksanen (1852).[4]

SävellyksiäMuokkaa

Stabat materin tekstin ovat säveltäneet useat säveltäjät, mm:

Suomalaisia säveltäjiä

LähteetMuokkaa

  1. Jeesuksen äidin tuskien muistopäivä fides.katolinen.fi. Viitattu 18.4.2022.
  2. "Stabat Mater". The Concise Grove Dictionary of Music. Oxford University Press, Inc., 1994. Answers.com 29 Aug. 2009. (Archive.org)
  3. Stabat Mater doloros preces-latinae.org. Viitattu 21.3.2022. (englanniksi)
  4. Marian murhe, Wikiaineisto
  5. Reijo Pajamo Erkki Tuppurainen: Kirkkomusiikki, s. 732. Sumen musiikin historia. WSOY, 2004. ISBN 951-0-277707-x.

Aiheesta muuallaMuokkaa