Avaa päävalikko

Sovcolor oli neuvostoliittolainen värillinen negatiivifilmi, jolla tehtiin monia värielokuvia myös Suomessa 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa. Sovcolor kehitettiin neuvostoliittolaisten toisen maailmansodan loppuvaiheessa saksalaisilta takavarikoiman Agfacolor-materiaalin pohjalta, mutta sitä ei koskaan saatu aivan länsimaisten värifilmien tasolle vaan värejä pidettiin haaleina, yleissävyä sinertävänä ja laatua vaihtelevana. Siitä tuli Neuvostoliitossa vähemmän arvostettujen ohjaajien ja elokuvien käyttämä materiaali, kun taas esimerkiksi Andrei Tarkovski sai käyttöönsä Kodakin Eastman-elokuvafilmiä. Tarkovskin Solarista kuvattaessa Kodakin materiaali loppui kesken ja jouduttiin siirtymään Sovcoloriin.[1][2][3]

Suomi-Filmi sai vuonna 1956 Sovexportfilmiltä ilmaiseksi käyttöönsä Sovcolor-filmiä ja asiantuntija-apua. Vastavuoroisesti Sovexportfilm sai oikeudet vuonna 1957 Sovcolorille kuvatun Nummisuutarien levittämiseen Neuvostoliitossa ja Itä-Euroopan silloisissa kansandemokratioissa. Samanlaisella sopimuksella Valentin Vaala kuvasi muitakin 1950- ja 1960-luvun vaihteen elokuvistaan Sovcolorille (mm. Nuori mylläri ja Niskavuoren naiset, molemmat 1958). Myös suomalais-neuvostoliittolainen suuri yhteistuotanto Sampo (1959) kuvattiin tälle värimateriaalille[1]. Fennada-Filmi kuvautti Sovcolorille Aarne Tarkaksen elokuvan Kulkurin masurkka (1958). Sovcolorille kuvattu materiaali oli lähetettävä kehitettäväksi Leningradiin.[2][4]

LähteetMuokkaa

  1. a b Pekka Tähtinen: Restaurointikertomus: Sampo 12.3.2014. Kansallinen audiovisuaalinen instituutti Kavi. Viitattu 30.4.2018.
  2. a b Hei hei Igs! Äskettäin tiedusteltiin Technicolor-värifilmeistä. Entäpä... Kysy.fi-palvelu, Helsingin kaupunginkirjasto 19.12.2012. Viitattu 6.3.2016.
  3. Everett, Wendy: Questions of Colour in Cinema: From Paintbrush to Pixel, Peter Lang, 2007. Sivu 165. Viitattu 6.3.2016.
  4. Uusitalo, Kari: Suomalaisen värielokuvan synty, Elonet-sivusto. Viitattu 6.3.2016.