Sosialidemokraattinen opettajaliitto
Sosialidemokraattinen opettajaliitto (oik. Suomen Sos.-dem. Opettajaliitto) oli vuosina 1917–1919 toiminut sosialidemokraattisten opettajien ammattijärjestö.[1]
Historia muokkaa
Työväenliikkeessä vaikuttaneet opettajat kokoontuivat ensimmäisen kerran kesäkuussa 1917, jonka jälkeen Sosialidemokraattinen opettajaliitto perustettiin elokuussa Helsingin Säätytalolla pidetyssä kokouksessa. Perustavan kokouksen puheenjohtajina toimivat kansakoulutarkastaja Jaakko Pärssinen sekä kansanedustajat J. V. Latvala ja Hulda Salmi. Muita tunnettuja osallistujia olivat muun muassa Yrjö Laine, Antti Lastu, Riku Penttinen, Hannes Pulkkinen, Aapo Pärnänen, Hilja Pärssinen, Kaarlo Saari, Kaarlo Saxman, Väinö Valorinta ja K. V. Vaulo.[2] Liiton ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Hulda Salmi.[3]
Aloite Sosialidemokraattisen opettajaliiton perustamiseen tuli SDP:n eduskuntaryhmään kuuluneilta opettajilta.[4] Valtaosa perustajista oli kansakoulunopettajia, jotka olivat pettyneitä taantumuksellisena pidetyn Suomen Opettajayhdistyksen toimintaan. Liiton tarkoituksena oli opettajien oikeudellisen aseman parantamisen ohella ajaa muun muassa uskonnonopetuksen poistamista kouluista. Opettajain Lehdessä uusi liitto nähtiin pyrkimyksenä yhtenäisen opettajakunnan hajottamiseki ja radikalisoimiseksi.[1] Vuoden 1918 alussa Sosialidemokraattinen opettajaliitto liittyi Suomen Ammattijärjestöön. Jäseniä oli tuolloin noin 80.[5] Liiton toiminta lamaantui sisällissodan jälkeen, kun vain muutamat jäsenet jäivät seuraamuksitta. Virasta erottamisten ohella viisi perustavan kokouksen osallistujaa teloitettiin tai surmattiin ja seitsemän tuomittiin sodan aikaisesta toiminnastaan valtiorikosoikeudessa.[1]
Tammikuussa 1919 väliaikaisen liittotoimikunnan muodostaneet K. A. Haikonen, Helmi Jalovaara ja Hjalmar Salovaara ryhtyivät käynnistämään liiton toimintaa uudelleen.[6] Kesäkuussa Helsingin työväentalossa järjestettiin kokous, jossa uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Helmi Jalovaara, mutta toiminta ei enää käytännössä jatkunut.[7]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Rantala, Jukka: ”Kansakoulunopettajat”, Valistus ja koulunpenkki : kasvatus ja koulutus Suomessa 1860-luvulta 1960-luvulle, s. 297. Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historia 2. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2011. ISBN 978-952-22217-6-6.
- ↑ Sos.dem. opettajaliiton perustava kokous. Opettajain Lehti, 7.9.1917, nro 33, s. 358. Kansalliskirjasto. Viitattu 8.4.2022.
- ↑ Sos.-dem. opettajaliiton kokous. Työ, 14.8.1917, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 8.4.2022.
- ↑ Harmainen, Antti ; Kemppainen, Mikko: ””Paremman sosialismin” asialla : uskonnon ja sosialismin synteesi suomalaisessa työväenliikkeessä ensimmäisistä eduskuntavaaleista kansalaissotaan”, Historiallinen aikakauskirja 118, s. 20. Helsinki: Suomen Historiallinen Seura, 2020. ISSN 0018-2362. Teoksen verkkoversio (PDF).
- ↑ Uusi liitto riveihin. Suomen Ammattijärjestö, 1918, nro 1, s. 16. Kansalliskirjasto. Viitattu 8.4.2022.
- ↑ Sos.-dem. Opettajaliiton henkiinherättäminen. Kansan Työ, 18.1.1919, s. 5. Kansalliskirjasto. Viitattu 8.4.2022.
- ↑ Sos.-dem. Opettajaliiton kokous. Kansan Työ, 25.6.1919, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 8.4.2022.