Sophie Gyllenborg
Sophia Gustafva (Sophie) Gyllenborg (7. marraskuuta 1801 Malmö, Skåne, Ruotsi – 1841 Kööpenhamina, Tanska) oli ensimmäinen ruotsalainen nainen ammattikääntäjänä.[1]
Gyllenborg oli ylhäisaatelista sukua sekä isänsä että äitinsä puolelta. Isä Henning Adolf Gyllenborg oli Malmöhusin linnan komendantti. Äiti oli nimeltään Hedvig Sophia von Dellwig. Vanhemmat olivat serkuksia, ja tytär oli heidän ainoa lapsensa. Perhe muutti vuonna 1811 Kööpenhaminaan, missä isällä oli työ ranskankielisen lehden Le Messager du Nord toimittajana. Isänsä työn ansiosta Sophie Gyllenborg pääsi tekemisiin Kööpenhaminan kulttuuripiirien kanssa.[1]
Edistääkseen tyttärensä kääntäjänuraa isä-Gyllenborg oli yhteydessä vaikutusvaltaiseen kanslianeuvokseen Per Adam Wallmarkiin. Sophie Gyllenborg oli jo tehnyt käännöksiä omatoimisesti, ja Wallmarkin kehotuksesta hän tarttui irlantilaisen Maria Edgeworthin teksteihin, ensin novelleihin. Näin pääsi hänen kääntäjänuransa alkuun. Kirjeessään Wallmarkille Gyllenborg pahoitteli, että hänen pitkä oleskelunsa Tanskassa oli tuonut hänen kieleensä tanskalaisuuksia, ja siksi tekstien kieli olisi tarkistettava.[1]
Isän kuoltua 1826 lehden toimitustyö jäi tyttären vastuulle. Hän huolehti myös äidistä ja alkoi järjestää muuttoa Tukholmaan. Hänen piti päästä myös sopimukseen suvun kanssa, joka pelkäsi nimen tahraantuvan hänen työnsä vuoksi. Isä oli ollut toista mieltä ja ilmoittanut, että tyttären nimi on oltava julkaisujen nimiösivulla, kuitenkin ilman kreivittären arvonimeä.[1]
Ensimmäinen käännöstyö, J. A. K. Hildebrandtin Fernando Lomelli, ilmestyi 1827 julkaisijana linköpingiläinen Axel Petré. Alkuun oli liitetty Gyllenborgin alkusanat. Kyse ei ollut mistä tahansa ryöväriromaanista, vaan kirja oli käännetty usealle kielelle eikä rosvoa ollut kaunisteltu vaan romaani sisälsi moraalisen viestin: ensi askel paheiden polulla johtaa aina ikäviin seurauksiin. Samana vuonna julkaisi Ecksteinska tryckeriet Maria Edgeworthin kolmiosaisen teoksen Ormond. Kirjakäännösten lisäksi Gyllenborg teki lehtiin tekstejä kansainvälisestä aineistosta ja mahdollisesti myös käännöksiä.[1]
Neljän vuoden Tukholman-ajan jälkeen Gyllenborg palasi Skåneen. Hän oli yhteydessä uuteen kristianstadilaiseen kirjapainoon Schmidt & Comp. joka alkoi julkaista Skånska Påsten -nimistä julkaisua, jolle myös Nils Lovén teki töitä. Gyllenborgin tehtävänä oli esitellä sosiologian edelläkävijä Harriet Martineau ja tämän teos Statshushållningen framställd i exempel. Teoksen kahdeksasta kaunokirjallisesta esimerkistä viisi tuli kommentteineen Gyllenborgin käännettäväksi. Viimeisen jälkeen Gyllenborgin käännöstyöstä ei ole jälkiä. Hän kuoli 1841 Kööpenhaminassa.[1]