Soikkola

entinen kylä Inkerissä

Soikkola[1] (ven. Со́йкино, Soikino) on entinen kylä Inkerissä. Soikkolan kylä sijaitsi Soikkolan niemellä Suomenlahden etelärannalla Kaprion- ja Laukaanlahden välissä. Nykyään alue kuuluu Leningradin alueen Jaaman piirin Viistinän ja Niisnovan kuntiin. Alueella on sijainnut myös entiset Soikkolan ortodoksinen seurakunta ja Soikkolan luterilainen seurakunta.

Länsi-Inkerin suomalaiset, vatjalaiset ja inkeroiskylät ennen toista maailmansotaa. Soikkolan niemi ylhäällä keskellä.
Inkeroispirtti Soikkolassa R. M. Gaben akvarelli vuodelta 1926.
Soikkolan vuonna 1883 rakennetun ortodoksikirkon rauniot.

Soikkolan asutusMuokkaa

1900-luvun alkupuolelle saakka Soikkola oli pääosin inkerikkojen asuinaluetta ja siten ortodoksista seutua. Inkerikkojen asumia kyliä olivat Hamala, Kolkanpää, Koskina, Loka (Loas), Loukkula, Metsäkylä, Mättäsi, Oussimäki, Pätsinä, Repola, Ruutsia, Röllölä, Saarove, Savimäki, Soikkola, Suuri-Somero, Tammikontu, Uusi-Harkkola, Viistinä. Inkerikkojen lisäksi luterilaisia, inkerinsuomalaisia äyrämöisiä asui vielä 1800-luvun puolivälissä seuraavissa kylissä: Mäkkylä, Otsave, Peipiä, Suija, Säätinä, Tarinaisi, Uusikylä, Vanha-Harkkola, Venakontsa, Voloitsa. Koskisenkylässä oli inkerikkojen lisäksi saksalaisia. Pelkästään äyrämöisten asuttamia kyliä olivat Järvenperä ja Vääräoja. Toisenuskoisiin kohdistetun painostuksen alla 1900-luvulla tullessa äyrämöiset vetäytyivät muutamiin kyliin ja leimallisimmin äyrämöiskyliksi jäivät Uusikylä ja Vääräoja. Venäläisiä asui vanhastaan vain Pienessä-Somerossa.[2]

1930-luvulla Soikkolan niemelle rakennettiin suuri sotilastukikohta, jonka neuvostoliittolaiset tuhosivat toisen maailmansodan vetäytymisvaiheessa. Sodan aikana suomalaiset ja inkerikot siirrettiin Suomeen. Neuvostoliittoon palattuaan heidät karkotettiin Sisä-Venäjälle. Ensimmäiset kanta-asukkaat pääsivät palaamaan 1950-luvulla.

Nykyisin Soikkolassa asuu muutama sata inkerikoiksi tunnustautuvaa ihmistä ja inkeroisen kielikin on jossain määrin säilynyt. Soikkolassa toimii inkeroiskuoro, kansanperinneryhmä ja museo.

LähteetMuokkaa

  1. EKI kohanimeandmebaasi eki.ee. Viitattu 18.10.2015.
  2. v. Köppen, Peter: Erklärender Text zu der Ethnographischen Karte des St. Petersburger Gouvernements. St.-Petersburg: {{{Julkaisija}}}, 1867.

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Soikkola.