Kolkanpää

Kolkanpää[1] (ven. Колгомпя, Kolgompja) oli inkerikkojen asuttama kylä, joka kuului Soikkolan ortodoksiseen seurakuntaan. Nykyään kylän paikka kuuluu Leningradin alueen Jaaman piiriiin Venäjällä.

Kylä sijaitsi Soikkolan niemen pohjoiskärjessä. Kylä mainitaan 1700-luvun alussa, Suuren Pohjan sodan aikana, kun vuonna 1708 Ruotsin armeijan joukot siirrettiin Suomeen (niin sanottu "Kolkanpään evakuointi"). Vuonna 1849 kylässä asui 97 ihmistä (51 miestä, 46 naista), kaikki inkerikkoja [2]. 1930-luvun alussa Kolkanpäässä oli 37 taloa ja noin 150 asukasta, pääosin inkerikkoja.[3]. Vuonna 1935 kolmasosa asukkaita (11 perhettä) karkotettiin Keski-Aasian aroille Kazakstaniin. Vuotta myöhemmin loput asukkaista siirrettiin asuinpaikoilta. Kylän rakennuksia oli tuhottu lopullisesti sodan aikana.[3] Kolkanpään paikalla on nyt puutarhapalsta-alueita. Kylän nähtävyyksinä oli merellä lähellä rantaa oleva valtava, 7-8 metrin korkuinen Kuekivi. Muodoltaan kivi on soikea ja muistutti jättiläismäistä kananmunaa.[3]

LähteetMuokkaa

  1. Himiläinen, Oskar: Vieras isänmaa. Gummerus, 1981. ISBN 951-20-2205-2.
  2. Кеппен П. И. Селения, обитаемые ижорами в С-Петербургской губернии. 1854 г., s. 8
  3. a b c OHi:n: Kuekivi. Inkeriläisten Viesti, 1977, nro 10, s. 6-7.