Sodan lait
Sodan laeilla voidaan tarkoittaa valtioiden sisäisiä sodankäyntiä koskevia lakeja, kansainvälisen oikeuden sodankäyntiä koskevia säädöksiä tai sodankäynnissä ilmeneviä tulkinnanvaraisia lainalaisuuksia. Termi "sodan lait" on monitulkintainen, sillä pelkästään sotaa koskevaa lainsäädäntöä ei ole olemassa.
Sodan lait, käsikirja on Gunnar Rosenin kirjoittama ja Suomen Punaisen Ristin kustantama opetusopas sodan oikeussääntöjen kouluttajille.[1]
Sodan lait suomalaisessa lainsäädännössä
muokkaaSuomen rikoslain 11. luku käsittelee sotarikoksia ja rikoksia ihmisyyttä vastaan.[2] Suomen rikoslakia voidaan siis pitää sodan lakina, sillä lain nojalla lakia rikkonut henkilö voidaan tuomita seuraamukseen. Suomen lainsäädännössä on myös sodankäyntiä koskevia lakeja, kuten valmiuslaki, laki Puolustusvoimista ja laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta.[3]
Sodan lait kansainvälisen oikeuden näkökulmasta
muokkaaKansainvälinen oikeus käsittelee valtioiden välisiä suhteita, mukaan lukien sotaa ja rauhaa. Kansainvälistä oikeutta säätelevät tapaoikeus sekä valtioiden kansainväliset sopimukset.[4] Kansainvälisen oikeuden säädöksiä ei ole koottu varsinaiseksi lakikokoelmaksi, joten sodankäyntiä koskevaa kansainvälistä oikeutta ei sinänsä voida pitää sodan lakina.
Kansainvälinen humanitaarinen oikeus on sodankäyntiä säätelevä kansainvälisen oikeuden osa-alue, joka säätelee sodassa tapahtuvaa voimankäyttöä. Kansainvälinen humanitaarisen oikeuden asettamat säädökset sodankäynnille tunnetaan myös nimellä sodan oikeussäännöt[5]. Kansainväliset sodan oikeussäännöt muodostuvat laajasta sopimusverkostosta sekä tapaoikeudesta. Sodan oikeussääntöjä määrittelevät muun muassa YK:n peruskirja, Geneven sopimus lisäpöytäkirjoineen, Haagin sopimukset sekä YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus.[3] Kansainvälisiä sodan oikeussääntöjä koskevat sopimukset ovat nimensä mukaan kansainvälisiä sopimuksia, eivätkä siten varsinaisia sodan lakeja.
Tulkinnanvaraiset sodan lainalaisuudet
muokkaaSodankäynnistä on tehty historian saatossa tulkintoja, joita voidaan pitää tietynlaisina sodan lainalaisuuksina tai sodankäynnin lakeina. Sodankäynnin lakeina voidaan pitää esimerkiksi Carl von Clausewitzin määritelmää siitä, että sota on politiikan jatkamista toisin keinoin[6] tai Sunziin teoksessaan Sodankäynnin taito esittämiä aforismeja[7]. Sotataidon oppikirjoissa ja asevoimien ohjesäännöissä esitetään myös tietynlaisia sodankäynnin laina-alaisuuksia, jotka koskevat esimerkiksi sotilasjoukkojen voimasuhteita hyökkäys- ja puolustustaistelussa.[8] Edellä mainittuja sodankäynnin lainalaisuuksia kutsutaan joskus virheellisesti sodan tai sodankäynnin laiksi.
Lähteet
muokkaa- ↑ Gunnar Rosen: Sodan lait: käsikirja. Suomen Punainen Risti, 1988.
- ↑ Suomen rikoslaki 11. luku finlex.fi. Arkistoitu 10.3.2021. Viitattu 7.11.2021.
- ↑ a b Ulkoministeriö: Sodan oikeussäännöt 13.1.2016. Viitattu 7.11.2021.
- ↑ Korpela, Jukka:: Kansainvälinen oikeus jkorpela.fi. 12.4.2004. Viitattu 7.11.2021.
- ↑ Suomen Punainen Risti: Mitkä sodan oikeussäännöt? punainenristi.fi. Viitattu 7.11.2021.
- ↑ Carl von Clausewitz: Sodankäynnistä. Suomentanut Heikki Eskelinen. Art House, 2009.
- ↑ Sunzi: Sodankäynnin taito. Suomentanut Matti Nojonen. Gaudeamus, 2017.
- ↑ Puolustusvoimat: Jääkärijoukkueen- ja ryhmän käsikirja. Edita Prima Oy, 2018.