Avaa päävalikko

Snellmanin talo (Oulu)

liikerakennus Oulussa

Snellmanin talo on vuonna 1787 Oulun Albertinkadun ja Kirkkokadun kulmaan rakennettu puurakenteinen asuintalo. Se on läpikäynyt yli 200 vuoden aikana lukuisia laajennuksia ja muutoksia. Viimeisimmät remontit on tehty vuoden 2005 aikana. Talon vanhimmat osat ovat nykyisen talon pohjoispäässä. Rakennuksen vanhin osa on yksi harvoista Oulun suuressa kaupunkipalossa vuonna 1822 säilyneistä suurikokoisista puisista asuinrakennuksista.[1] Vuonna 1851 talon silloinen omistaja Johan Wilhelm Snellman G:son pidennytti taloa eteläpäästä, jonne hän rakennutti vintin näköalapaikkoineen. Sieltä J. W. Snellman G:son saattoi seurata kaukoputkellaan Toppilan telakan ja sataman toimintaa.[2]

Snellmanin talo
Kirkkokatu 24 Oulu 20160713.jpg
Osoite Kirkkokatu 24
Sijainti Oulu, Vanhatulli
Koordinaatit 65°00′40″N, 25°28′37″E
Valmistumisvuosi 1787, nykyinen muoto rakennettu 1895
Omistaja Senaatti-kiinteistöt
Käyttäjä Pohjois-Suomen työsuojelupiiri
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Nykyisen muotonsa Snellmanin talo sai vuonna 1895. Talo ja sen pihapiiri suojeltiin vuonna 2015.[3], [4]

Lääninkamreeri, säveltäjä Erik Tulindberg asui 1700-luvulla lopulla Snellmanin talossa. Tulindbergin musiikillisen merkityksen vuoksi hänen asuinpaikkansa eli Snellmanin talon seinään paljastettiin muistolaatta.
Helmikuussa 1944 Neuvostoliitto pommitti Oulua. Snellmanin talon ja viereisen Weckmanin talon ympäristö koki merkittäviä vaurioita, vaikka talot itse säilyivätkin. Kuvassa Kirkkokatu ja vasemmalla ehjänä säilynyt Weckmanin talo ja sen takana Snellmanin talo kuvattuna Heinäpään suunnasta.

Talolla on ollut useita omistajia ja käyttäjiä[1]:

  • Lääninkamreeri, säveltäjä Erik Tulindberg 1796–1810.
  • Rahastonhoitaja Herman Enbom (Tulindbergin vävy) 1810–1844.
  • J. W. Snellman G:son (Herman Enbomin vävy), perheyhtiö 1844–1921. Talossa asuivat J. W. Snellman perheineen, pojat Albert Oskar Snellman perheineen ja Karl August Snellman perheineen. Lisäksi rakennuksessa oli Kauppahuone J. W. Snellman G:sonin toimisto- ja liiketiloja.
  • Omistus 1921–1938: K. A. ja Alma Snellmanin perikunta. 1921–1927 talossa asui FT Walter J. Snellman ja puolisonsa Signe Snellman sekä heidän lapsensa. Sen jälkeen kiinteistö oli vuokrattuna metsähallituksen piirikonttorille vuosina 1927–1938.
  • Kiinteistö myytiin Suomen valtiolle (1000 000 mk) vuonna 1938. Myyjinä olivat Signe ja August Snellman. Rakennuksen eteläpäässä oli Ab Uleå Oy/Oulu Oy:n toimistotiloja. Ne lunastettiin valtiolle vasta 1980-luvun lopulla.
  • Tällä hetkellä talon haltija on Suomen valtion omistama Senaatti-kiinteistöt, käyttäjä Pohjois-Suomen työsuojelupiiri.

Tulindbergien ja Snellmanien, erityisesti J. W. Snellman G:sonin ja hänen poikien Albert Oskarin ja Karl Augustin perheiden asuessa 1920-luvun alkuun Snellmanin talo oli keskeinen paikka oululaisessa elämässä.[1] Kaikki kolme Snellmania olivat vaikutusvaltaisia liikemiehiä ja yhteiskunnallisia vaikuttajia. Rakennuksessa toimi J. W. Snellman G:sonin kauppahuone pääkonttori sekä Albert Oskarin, Karl Augustin ja Augustin ollessa Kemiyhtiön toimitusjohtajia yhtiön pääkonttori. Kemissä toiminnasta vastasi sahojen isännöitsijä.[5]

Vaikka Snellmanin talo onkin säilynyt paikallaan yli 200 vuotta, ympärillä on tapahtunut suuria onnettomuuksia. Heinäkuun 19. 1916 Kirkkokadun toisella puolella sijainneessa puutalokorttelissa, jossa nykyään on Mannerheimin puisto syttyi tulipalo, joka tuhosi koko korttelin. Kaupungin palokuntien onnistui estää palon leviäminen ympärillä oleviin kortteleihin ml. Snellmanin talon alueelle.[6] Jatkosodan pommitukset helmikuussa 1944 olivat tuhoisat Oululle. Niiden seurauksena Snellmanin talon ympäristössä tuhoutui suuri joukko rakennuksia.[7]

LähteetMuokkaa

  • Snellman, Kai - Gummerus, Marita: Snellmanin suvun talo Oulussa 1796-1938, s. 366–377. Oulu: Pohjoinen, 1983. ISBN 951-9234-02-0.

ViitteetMuokkaa

  1. a b c Kouvalainen, KaukoStiftelsen Alma och K.A.Snellman Säätiö 1921-2004. Oulu: Stiftelsen Alma och K.A.Snellman Säätiö, 2006. Stiftelsen Alma och K.A.Snellman Säätiö. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 1.6.2017).
  2. Snellman, Kai - Gummerus, Marita: Snellmanin suvun talo Oulussa 1796-1938, s. 14. Oulu: Pohjoinen, 1983. ISBN 951-9234-02-0.
  3. Heidi Hietala: Snellmanin talo pe­rus­kor­ja­taan 30.1.2005. Kaleva. Viitattu 1.6.2017.
  4. Snellmanin talon pihapiiri suojellaan Oulussa – muisto äveriäästä kaup­pa­huo­nees­ta 20.11.2015. Kaleva. Viitattu 1.6.2017.
  5. Virtanen, SakariLapin leivän isä 100 vuotta – Kemiyhtiön historia, s. 150-152. Kemi: Pohjoinen, 1993. ISBN 952-90-4372-4.
  6. Hautala, KustaaOulun kaupungin historia IV, s. 324-325. Oulu: Kirjapaino Oy Kaleva, 1976. ISBN 951-9327-00-2.
  7. Hautala, KustaaOulun kaupungin historia V, s. 473–479. Oulu: Gummerus Kirjapaino Oy, 1982. ISBN 951-9234-02-0.