Slobodan Praljak
Slobodan Praljak (2. tammikuuta 1945 – 29. marraskuuta 2017) oli kroatialainen kenraali ja Bosnian kroaattiarmeijan komentaja Jugoslavian hajoamissotien aikaan. Hänen johtamansa joukot tulivat tunnetuksi esimerkiksi tuhoisasta Mostarin piirityksestä. Vuonna 2013 Jugoslavia-tuomioistuin tuomitsi Praljakin 20 vuodeksi vankeuteen sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan. Hän teki itsemurhan myrkyllä oikeussalissa hänen valitustaan käsitelleiden tuomarien annettua tuomionsa 29. marraskuuta 2017.
| Slobodan Praljak | |
|---|---|
.jpg) Slobodan Praljak vuonna 2013. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 2. tammikuuta 1945 Čapljina, Jugoslavian sosialistinen liittotasavalta |
| Kuollut | 29. marraskuuta 2017 (72 vuotta) Haag, Alankomaat |
| Sotilashenkilö | |
| Palvelusmaa(t) |
 KroatiaHertseg-Bosnia |
| Komentajuudet | Bosnian kroaattiarmeija |
| Taistelut ja sodat |
Jugoslavian hajoamissodat Bosniakkien ja kroaattien sota |
| Sotilasarvo | kenraalimajuri |
| Aiheesta muualla | |
| www.slobodanpraljak.com | |
Elämäkerta muokkaa
Nuoruus muokkaa
Slobodan Praljak syntyi 2. tammikuuta[1] vuonna 1945 Čapljinassa nykyisessä Bosnia-Hertsegovinassa. Hän opiskeli tekniikan alaa, filosofia, sosiologiaa ja teatteria Zagrebissa 1970-luvun alussa ja työskenteli opintojensa jälkeen muun muassa opettajana, teatterin ohjaajana sekä televisio- ja dokumenttielokuvien tuottajana.[2]
Jugoslavian hajoamissodat muokkaa
Praljak liittyi Kroatian armeijaan maan itsenäistyttyä vuonna 1991, ja hänet ylennettiin kenraalimajuriksi.[2] Jugoslavian hajoaminen johti veriseen sotaan. Serbian tuolloinen presidentti Slobodan Milošević ja Kroatian presidentti Franjo Tudjman kävivät vuonna 1991 salaisia neuvotteluja Bosnian jakamisesta maiden kesken. Neuvotteluja kroatialaisten kanssa kävi myös Bosnian serbiarmeijan komentaja Ratko Mladić. Mladićin joukot hyökkäsivät bosnialaisia vastaan vuonna 1992, ja Tudjmanin kroaatit alkoivat vallata Tudjmanin Kroatian historiallisiksi osiksi väittämiä alueita seuraavana vuonna.[3] Samana vuonna Praljakista oli tehty Bosnian kroaattiarmeijan (HVO) päällikkö.[2] Bosnian kroaattiarmeija rahoitettiin, ja sen käskyt annettiin Kroatiasta käsin. Kroaattien joukot vangitsivat jopa 10 000 muihin kansallisuuksiin kuulunutta henkilöä valtaamillaan alueilla. Vangit joutuivat väkivallan ja raiskausten uhreiksi, minkä lisäksi osa surmattiin. Suurin osa joukkojen uhreista oli bosniakkeja, mutta heidän joukossaan oli myös serbejä ja romaneja.[3] Praljak tiesi sotilaidensa vangitsevan muslimeja Prozorissa kesällä 1993, ja hänen tiedossaan oli myös, että vankeja aiottiin surmata. Tästä huolimatta hän ei ryhtynyt toimiin estääkseen joukkojaan.[2] Praljak oli myös yksi Mostarin piirityksen avainhenkilöistä. Mostarin piiritys oli aikanaan uutisoidumpia kroaattien sotilastoimia sodassa, ja sen aikana tuhoutui esimerkiksi kaupungin 1500-luvulla rakennettu kuuluisa kivisilta.[3]
Jugoslavia-tuomioistuin muokkaa
.jpg)
Praljak antautui Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston vuonna 1993 perustamalle Jugoslavia-tuomioistuimelle vuonna 2004, ja hänet vapautettiin väliaikaisesti. Praljak määrättiin palaamaan Haagiin vuonna 2012, ja seuraavan vuoden puolella hänet tuomittiin 20 vuoden vankeusrangaistukseen useista eri rikosnimikkeistä[2], kuten sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan. Praljak valitti tuomiostaan, ja marraskuussa 2017 valitusta käsitelleet tuomarit hylkäsivät tuomiot osasta aiemmista rikosnimikkeistä, mutta Praljakin vankeusrangaistuksen määrä säilyi samana. Tuomarien luettua tuomionsa oikeussalissa 29. marraskuuta 2017 syytetyn paikalla seissyt Praljak julisti kroatiaksi vapaasti kääntäen ”Slobodan Praljak ei ole sotarikollinen, hylkään tuomionne halveksuen”, otti esiin pienen pullon ja joi sen sisällön julistaen juoneensa juuri myrkkyä. Praljak sai oireita pian tämän jälkeen, ja vielä samana päivänä hänen uutisoitiin kuolleen sairaalassa. Välittömästi ei ollut varmuutta siitä, miten pullo oli kuljetettu oikeussaliin, jossa on käytössä tyypilliset turvatarkastukset.[3]
Kuoleman jälkeen tehdyn ruumiinavauksen mukaan Praljakin ottama aine oli kaliumsyanidia. Kroatiassa uutinen Praljakin kuolemasta otettiin vastaan ristiriitaisin tuntein. Maan pääministeri Andrej Plenković kommentoi Praljakin kuoleman heijastelleen vääryyttä Bosnian kroaatteja ja kroatialaisia vastaan. Presidentti Kolinda Grabar-Kitarović sanoi puolestaan, että kroatialaisten on tunnustettava joidenkin kroaattien syyllistyneen rikoksiin Bosniassa. Bosnian kroaattien edustaja Dragan Čović sanoi Praljakin itsemurhan osoittaneen, kuinka pitkälle Praljak oli valmis menemään syyttömyytensä puolesta. Noin tuhat kroaattia kokoontui 29. marraskuuta Mostarissa Praljakin muistoksi.[4]
Lähteet muokkaa
- ↑ Ivica Radoš: Tko je bio Slobodan Praljak? Slao je oružje Bošnjacima u opkoljeno Sarajevo Večernji list. Viitattu 30.11.2017. (kroatiaksi)
- ↑ a b c d e Praljak: Bosnian Croat war criminal dies after taking poison in court BBC News. BBC. Viitattu 30.11.2017. (englanniksi)
- ↑ a b c d Marlise Simons: Croatian War Criminal Dies After Swallowing Poison in Court The New York Times. Viitattu 30.11.2017. (englanniksi)
- ↑ Slobodan Praljak suicide: War criminal 'took cyanide' in Hague court BBC News. BBC. Viitattu 2.12.2017. (englanniksi)
Aiheesta muualla muokkaa
- The Prosecutor v. Jadranko Prlić, Bruno Stojić, Slobodan Praljak, Milivoj Petković, Valentin Ćorić & Berislav Pušić (pdf) (Case information sheet) Jugoslavia-tuomioistuin. Viitattu 30.11.2017. (englanniksi)