Skópelos
Skópelos (kreik. Σκόπελος) on Kreikan saari, joka kuuluu Pohjoisten Sporadien saariryhmään. Saaren pinta-ala on 95,5 neliökilometriä ja asukasluku 4 960 (2011). Hallinnollisesti Skópelos kuuluu Skópeloksen kuntaan, Sporadien alueyksikköön ja Thessalian alueeseen. Saaren pääkaupunki on Skópeloksen kaupunki.[1]
Maantiede muokkaa
.jpg)
Skópelos sijaitsee Välimereen kuuluvassa Egeanmeressä. Se sijaitsee Skiáthoksen ja Alónnisoksen saarten välissä Skiáthoksen itä- ja Alónnisoksen länsipuolella.
Saaren korkein kohta on Délfi (681 metriä).
Hallinto, kaupungit ja kylät muokkaa
- Pääartikkeli: Skópeloksen kunta
Skópelos kuuluu hallinnollisesti Skópeloksen kuntaan.[1]
Saaren suurimmat asutukset ovat pääkaupunki ja pääsatama Skópeloksen kaupunki (3 090 asukasta), joka sijaitsee saaren pohjoisrannikolla; sekä Glóssa (993 asukasta), Néo Klíma (463) ja Loutráki (163).[1] (Katso myös: Luettelo Skópeloksen kunnan kaupungeista ja kylistä.)
Historia muokkaa
Arkeologisten löydösten perusteella Skópelos on ollut asuttu viimeistään neoliittisella kaudella. 1600-luvulla eaa. saaren asuttivat minolaiset. Myöhemmin saari oli osa mykeneläistä kulttuuripiiriä. Sen jälkeen saarta asuttivat ensin dolopialaiset ja sitten euboialaiset.[2]
Antiikin aikana saari tunnettiin nimellä Peparethos (Πεπάρηθος). Nimi esiintyy muun muassa Thukydideellä. Saarella oli kolme kaupunkia, jotka olivat Panormos, joka sijaitsi nykyisen Pánormoksen kylän paikalla; Seleinus, joka sijaitsi nykyisen Glóssan Loutrákin kylän paikalla; sekä Peparethos, joka sijaitsi nykyisen Skópeloksen kaupungin paikalla.[3][4]
Persialaissodissa saari oli puolueeton. Sodan jälkeen se liittyi Deloksen meriliittoon ja siitä tuli demokratia. Peloponnesolaissodan jälkeen spartalaiset pystyttivät saarelle oligarkian. Klaudios Ptolemaios 100-luvulla jaa. on ensimmäinen, joka käytti saaresta nimeä Skópelos, mikä viittasi mahdollisesti saarta ympäröiviin riuttoihin.[2]
Vuonna 1207 saaren valtasivat venetsialaiset. Vuosisadan loppupuolella saari päätyi kuitenkin lähinnä merirosvojen tukikohdaksi. Saari oli venetsialaisten hallussa jälleen vuosina 1453–1538. Vuonna 1538 Barbarossa hyökkäsi saarelle ja lähes koko sen väestö surmattiin, mikä aloitti osmanivallan ajan. Saaresta tuli osa itsenäistynyttä Kreikkaa vuoden 1821 jälkeen.[2]
Nähtävyydet muokkaa
Eräs Skópeloksen nähtävyys on Pyhän Johanneksen kirkko (Ágios Ioánnis sto Kastrí), joka esiintyy elokuvassa Mamma Mia!
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Απογραφή Πληθυσμού – Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 16.10.2015. Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
- ↑ a b c Skopelos History Greeka.com. Viitattu 4.8.2015.
- ↑ Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: An Inventory of Archaic and Classical Poleis, s. 768–769. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
- ↑ Smith, William: ”Peparethus”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Skópelos Wikimedia Commonsissa
