Sirkka-Liisa Eriksson

suomalainen matemaatikko, Helsingin yliopiston matematiikan yliopistonlehtori ja dosentti

Sirkka-Liisa Anneli Eriksson (sukunimi myös Eriksson-Bique; s. 8. tammikuuta 1958) on suomalainen matemaatikko, joka työskentelee Helsingin yliopiston matematiikan yliopistonlehtorina. Hän oli aiemmin Tampereen teknillisen yliopiston matematiikan professori (2004–2016).[1][2][3]

Sirkka-Liisa Eriksson
Henkilötiedot
Syntynyt8. tammikuuta 1958 (ikä 66)
Kansalaisuus Suomi
Ammatti matematiikan yliopistolehtori
Koulutus ja ura
Tutkinnot Tampereen yliopisto (FK 1980), Joensuun yliopisto (FL 1982, FT 1984)
Väitöstyön ohjaaja Ilpo Laine
Instituutti Helsingin yliopisto
Tutkimusalue matematiikka, erityisesti matemaattinen analyysi, Cliffordin algebrat ja analyysi, potentiaaliteoria
Aiheesta muualla
Sirk­ka-Lii­sa Eriks­son (HY)

Eriksson tuli ylioppilaaksi Valkeakosken lukiosta (1977). Hän opiskeli ripeästi filosofian kandidaatiksi Tampereen yliopistossa (FK 1980). Hän valmistui edelleen Joensuun yliopistosta filosofian lisensiaatiksi (1982) ja tohtoriksi (1984).[1] Hänen englanninkielinen väitöskirjansa (1984) oli otsikoitu Hyperharmonic Cones and Hyperharmonic Morphisms.[4][5] Hän on ollut Joensuun yliopiston dosentti vuodesta 1989 ja Helsingin yliopiston dosentti vuodesta 1999.[1]

Eriksson on työskennellyt Joensuun yliopiston tutkimusapulaisena (1981–1983), Suomen Akatemian tutkimusassistenttina (1983–1985) ja nuorempana tutkija (1986–1988). Hän oli postdoc-tutkijana Saksan Nürnbergin Erlangenin yliopistossa (1984–1985) ja Yhdysvaltain Seattlen Washingtonin yliopistossa.

Hän oli sittemmin Joensuun yliopiston yliassistentti (1991–2004), joina vuosina hän toimi vierailevana professorina Kanadassa McGillin yliopistossa (1992–1993), Joensuun yliopiston määräaikaisena professorina (1993–1997) sekä Suomen Akatemian akatemiatutkijana (1998–2003) ja Erlangenin yliopiston vierailevana professorina (2000–2001). Vuodesta 2004 lähtien hän oli Tampereen teknillisen yliopiston matematiikan professori[1] kesään 2016 saakka ja tämän jälkeen Helsingin yliopiston yliopistonlehtori.

Erikssonin tutkimustyö käsittelee matematiikkaa, erityisesti analyysiä, Cliffordin algebroita ja analyysiä sekä potentiaaliteorian aihepiirejä.[1] Eriksson on ollut Euroopan tiede- ja taideakatemian jäsen vuodesta 2016.[2]

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d e Suomen professorit 1640–2007, Professoriliitto, (ISBN 978-952-99281-1-8 ja 978-952-99281-2-5, viitattu 15. toukokuuta 2019), s. 109 
  2. a b Sanna Schildt & Virpi Andersin: Euroopan tiede- ja taideakatemia kutsuu Rajapinta 1/2016. 2016. Tampereen teknillinen yliopisto, tut.fi. Viitattu 15.5.2019.
  3. Sirkka-Liisa Eriksson Tuhat-tutkijaportaali, tuhat.helsinki.fi. Arkistoitu 15.5.2019. Viitattu 15.5.2019. (englanniksi)
  4. Sirkka-Liisa Eriksson Mathematics Genealogy Project, North Dakota State University, ndsu.nodak.edu. Viitattu 15.5.2019. (englanniksi)
  5. Sirkka-Liisa Eriksson: Hyperharmonic cones and hyperharmonic morphisms (ISBN 951-41-0476-5; PhD thesis/ Univ. of Joensuu; julkaistu sarjassa Annales Academiae scientiarum Fennicae. Series A 1, 0355-0087 ; 49) 2004. Helsinki: Suomalainen tiedeakatemia (teostiedot via kansallisbibliografia Fennica). Viitattu 15.5.2019. (englanniksi)[vanhentunut linkki]

Aiheesta muualla

muokkaa