Sioule on Allier'n sivujoki Ranskan keskiylängön pohjoisosassa. Se alkaa Lac de Servièresistä Monts Doren alueelta, josta se virtaa ensin pohjoiseen, myöhemmin Menat'n sivuutettuaan koilliseen. Se on 163,74 kilometriä pitkä[1], ja se kulkee Puy-de-Dômen ja Allier'n departementtien alueilla.[1] Suurimman osan matkastaan se kulkee Combraillesin seudulla. Sioule laskee Allier-jokeen La Ferté-Hauterivessä, 219 metrin korkeudella meren pinnasta, Saint-Pourçain-sur-Sioulen koillispuolella.

Sioule
Sioulen mutka Queuillessä, Puy-du-Dômen departementissa
Sioulen mutka Queuillessä, Puy-du-Dômen departementissa
Alkulähde Lac de Servières
45°39′14″N, 2°52′04″E
Laskupaikka Allier, La Ferté-Hauterive
46°21′56″N, 3°19′18″E
Maat Ranska
Pituus 420,7 km
Alkulähteen korkeus 1093 m
Virtaama 163,7 /s
Valuma-alue 2458 km²
Sioule.png

Nimen alkuperäMuokkaa

Joen nimen oksitaaninkielinen alkumuoto on Siula. Tämä nimi esiintyy useita kertoja Pontgibaud'sta kotoisin olleen kirjailija Benezet Vidalin teoksissa.[2] Hänen romaanissaan Jan Combralha tällä joella on tärkeä merkitys.

MaantiedeMuokkaa

 
Sioule lähellä Châteauneuf-les-Bainsiä.

Sioule on 163,7 kilometrin pituinen. Se kulkee muun muassa Saint-Bonnet-près-Orcivalin, Pontgibaudin, Olbyn, Châteauneuf-les-Bainsin, Ébreuilin ja Saint-Pourçain-sur-Sioulen kautta ja laskee Allier-jokeen lähellä viimeksi mainittua.

Vuonna 1968 Siouleen rakennettiin 63,5 metrin korkuinen pato, Barrage des Fades. Sen taakse muodostui 385 hehtaarin laajuinen patoallas, johon mahtuu vettä 69 miljoonaa kuutiometriä.[3]. Jo aikaisemmin oli Queuilleen vuonna 1905 rakennettu pato.[4] Nämä padot mahdollistavat vesivoiman käytön sähköenergian tuotantoon.[3]

Hieman Barrage des Fadesista alavirtaan Sioulen yllä kulkee 133 metrin korkuinen rautatien viadukti, Viaduc ferroviaire des Fades joka vuoteen 1973 saakka oli maailman korkein laatuaan. Nykyisin ennätystä pitää hallussaan 200 metrin korkuinen Mala Rijekan viadukti Montenegrossa.

SivujoetMuokkaa

Siouleen laskee 64 sivujokea, joista suurimmat virran suunnassa lueteluina ovat:[1]

confluent à Olby)

HydrologiaMuokkaa

Sioule Saint-PourçainissaMuokkaa

Sioulen valuma-alueen pinta-ala on 2458 neliökilometriä. Sen keskimääräinen virtaama Saint-Pourçain-sur-Sioulen kohdalla, laskettuna 55 vuoden ajalta 1967–2021, on 24,30 kuutiometriä sekunnissa.[5]

Joen virtaama on suurimmillaan talvikaudella joulukuusta huhtikuuhun, helmikuussa keskimäärin 45,6 m3/s, ja pienimmillään elokuussa, keskimäärin 7,48 m3/s.[5]

Sioulen keskivirtaama Saint-Pourçain-sur-Sioule eri kuukausina[5]
Kuukausi m3/s
Tammikuu
  
40,40
Helmikuu
  
45,60
Maaliskuu
  
34,30
Huhtikuu
  
28,20
Toukokuu
  
28,70
Kesäkuu
  
20,30
Heinäkuu
  
9,54
Elokuu
  
7,48
Syyskuu
  
10,80
Lokakuu
  
13,90
Marraskuu
  
20,70
Joulukuu
  
33,80

Pienimmät virtaamatMuokkaa

Keskimäärin kerran viidessä vuodessa Sioulen virtaama pienenee siinä määrin, että kolmena peräkkäisenä päivänä se on keskimäärin vain 1,8 kuutiometriä sekunnissa.[5]

TulvatMuokkaa

Sioulessa esiintyy toisinaan huomattavia tulvia. Keskimäärin joka toinen vuosi joen virtaama saavuttaa arvon 200 m3/s ja joka viides vuosi arvon 300 m3/s.[5] Viimeksi mainittu vastaa suunnilleen Seinen keskimääräistä virtaamaa Pariisin kohdalla. Kerran kymmenessä vuodessa Sioulen virtaama ylittää arvon 370 m3/s, kerran 20 vuodessa arvon 370 m3/s ja kerran 50 vuodessa jopa arvon 530 m3/s. Suurin mitattu hetkellinen virtaama Saint-Pourçain-sur-Sioulen kohdalla on ollut 580 m3/s 1. toukokuuta 1983, kun taas suurin keskivirtaama yhden vuorokauden aikana on ollut 449 m3/s 22. toukokuuta samana vuonna.[5]

Sademäärä ja ominaisvirtaamaMuokkaa

Vuotuinen sademäärä Sioulen valuma-alueella on keskimäärin 313 millimetriä, mikä vastaa suunnilleen koko Ranskan keskiarvoa. Neliökilometrin alueella sataa keskimäärin 9,9 litraa vettä sekunnissa.[5]

EläimistöMuokkaa

Muutamat eläimet kuten saukko, majava ja lohi olivat välillä jo hävinneet Sioulesta mutta ovat viime aikoina palanneet.[6] Joen patoihin Pontgibaud'ssa ja Queuillessä on tehty rakenteita, jotka mahdollistavat saukkojen liikkumisen.[7]

Joen keskijuoksulla Châteauneuf-les-Bainsin ja Ébreuilin välillä yleisin kalalaji on taimen, joka muodostaa 50 % kaikkien kalojen yhteenlasketusta yksilömäärästä. Toisella sijalla on jokibarbi. Pongibaud'n ja Faden padon välillä kaksi yleisintä kalalajia ovat taimen ja ahven. Jenzat'n alapuolella yleisin on nokkasärki.[8]

Jokivarren jyrkillä rantakallioilla ja -törmillä Château-Rocher'n ja Chouvignyn välillä pesivät muuttohaukat ja huuhkajat.

NähtävyyksiäMuokkaa

Sioulen varrella on useita nähtävyyksiä ja mielenkiintoisia kohteita:

  • Queillen meanderi (ransk. Le méandre de Queulle), huomiota herättävä joen mutka eli meanderi Queuillen kunnan alueella. Meanderi näkyy kokonaisuudessaan Paradisin näkötornista Queillen kylän läheisyydestä. Koska joessa noin kilometrin päässä Queuillestä alavirtaan on pato, meanderissa on aina runsaasti vettä.
  • Fadesin viadukti (ransk. Viaduc des Fades), Ranskan korkein rautatieviadukti, jonka pohjoispää sijaitsee Sauret-Besserven, eteläpää Les Ancizes-Compsin kunnassa.
 
Menat'n silta
 
Sioule Ébreuilissä.
  • Château-Rocher, 1000-luvun lopulla rakennettu linna Saint-Rémy-de-Blot'n kunnassa. Bourbon-sukuisen Archambaud IV:n rakennuttama linna hallitsee näkymiä Sioulen näkymiä Menat'n sillan läheisyydessä Menat'n kunnassa, ja sieltä käsin aikoinaan vartioitiin Auvergnen ja Bourbonnais'n välistä rajaa.
  • Menat'n silta (ransk. Pont de Menat), ainoa Soulen ylittävä silta Ébreuilin ja Châteauneuf-les-Bainsin välisellä osuudella. Silta rakennettiin 1000-luvulla, jolloin Sioule oli kulkureittinä Auvergnen ja Bourbonnais'n välillä.
  • Menat'n romaanistyylinen clunyläinen luostari
  • Sioulen solat, joissa joki kulkee 5 kilometrin matkan kapeassa solassa, jota molemmilta puolilta reunustavat jyrkkärinteiset rantakalliot. Jokea myötäilevä tie alittaa tunnelissa yhden kallioista.
  • Chouvignyn linna
  • Saint-Quintinin linna Saint-Quintin-sur-Sioulessa joen oikealla rannalla lähellä Ébreuiliä.
  • Pyhän Leodegarin kirkko (ransk. Église Saint-Léger), romaanistyylinen luostarikirkko Ébreuilissä.
  • Rochefortin linna, joka hallitsee joen vasemman rannan näkymiä Ébreuilin alapuolella.
  • Rouzat'n ja Neuvialin viaduktit, jotka ylittävät Siouleen sen oikealta puolelta liittyvän laakson. Ne rakennettiin vuonna 1869 Eiffel-yhtiön suunnittelemina, ja ne on luokiteltu historiallisiksi muistomerkeiksi.

Matkailu ja urheiluMuokkaa

Sioulen laaksossa kulkevat merkityt vaellusreitit GR 30, GR 33, GR 441 ja GR 463. Niihin liittyvät lyhemmät ulkoilureitit, jotka kulkevat osittain samoja polkuja pitkin. Yksi sellainen johtaa Ébreuilistä Lazizolleen, kulkee Chovignyn linnan ohi ja Veaucen metsäisen laakson kautta. Toinen reitti seuraa Rouzat'n solia ja jatku Bellenavesin tasangon kautta Charroux'n keskiaikaiseen kylään.

Sioule tunnetaan myös kalastusmahdollisuuksistaan. Siitä saadaan muun muassa taimenta.

Sioulella harrastetaan kajakkimelontaa. Suosittuja melontareittejä ovat:

  • 2 kilometrin pituinen osuus Pontgibaudin sillalta Péchadoiren myllylle.
  • 21 kilometrin pituinen osuus Péchadoiresta Bouchet'n sillalle.
  • 50 kilometrin pituinen osuus Queuillen padolta Rouzat'han, mistä turistien suosiossa on varsinkin Menat'n ja Chouvignyn välinen osuus.

Myös Sioulen sivujoen Sioulot'n seuraavat osuudet ovat suosittuja kajakkimelontareittejä:

  • 9 kilometrin pituinen osuus tien D 987 sillalta tien D 19 sillalle ja
  • 11 kilometrin pituinen osuus tien D 19 sillalta Pontaumuriin, Combraillesin solaan.
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: fr:Sioule

LähteetMuokkaa

  • Combrailles et patrimoine, Tome 3 : Étang et rivières, paysage, faune et moulins. Syndicat mixte pour l'aménagement des Combrailles, 1996. (ranskaksi)
  • Combrailles et patrimoine, Tome 4: Histoire et civilisations. Syndicat mixte pour l'aménagement des Combrailles, 1997. (ranskaksi)
  • Jean-Paul Soulier: Terres de Sioule. Une rivière et des hommes. Saint-Cyr-sur-Loire: Alan Sutton, 2005. ISBN 2-84910-347-0. (ranskaksi)

ViitteetMuokkaa

  1. a b c Jeu de données de références: la Sioule Service d'aministration nationale des données et références sur l'eau (Sandre). Viitattu 20.5.2021. (ranskaksi)
  2. Jean Roux: ”Benezet Vidal”, Huit siècles de littérature occitane en Auvergne et Velay, s. 276-280. Lyon: EMCC, 2015. ISBN 978-2-357405-09-7. Teoksen verkkoversio. (ranskaksi)
  3. a b Auvergne-Rhône-Alpes : Barrage des Fades CFBR (Comité français des barrières et réservoirs). Viitattu 20.5.2021.
  4. Nimeke = Auvergne-Rhône-Alpes : Barrage de Queuille CFBR. Viitattu 20.5.2021.
  5. a b c d e f g Synthèse: données hydrologiques de synthèse - La Sioule à Saint-Pourçain-sur-Sioule Ministère de l'écologie, du développement durable et de l'énergie. Arkistoitu 20.5.2021. Viitattu 20.5.2021.
  6. La Sioule Saint-Rémy-de-Blot'n kunta. Viitattu 20.5.2021.
  7. Fiche 10: Merci de supprimer les points noirs Auvergne-Rhône-Alpes. Arkistoitu 20.5.2021. Viitattu 20.5.2021.
  8. Christian Bouchardy, Marie-Claire Ricard, Hervé Monestier, Noël Gouilloux: Étangs et rivières, paysages, faune et moulins, s. 32–33. Syndicat mixte pour l'aménagement et le développement des Combrailles, 1996.