Simon Tšikovani (georg. სიმონ ჩიქოვანი, 27. joulukuuta 190224. huhtikuuta 1966) oli georgialainen runoilija, joka aloitti georgialaisen futuristiliikkeen johtajana ja päätyi neuvostohallinnon hahmoksi.

Elämäkerta muokkaa

Tšikovani syntyi lähellä Martvilin kaupunkia ja sai koulutuksensa Kutaisin reaalikoulussa sekä Tbilisin valtionyliopistossa, josta hän valmistui vuonna 1922. Teini-ikäisenä hänet liitettiin nuorten georgialaisten sybolistien ryhmään Siniset sarvet. Vaikka hän oli kaukana kaikesta "proletaaritematiikasta", hän liittyi orastaviin "vasemmistorunoilijoihin" ja nousi heidän puhemiehekseen. Vuonna 1924 hänet pidätettiin ja lähes ammuttiin kävelyretkellä Kakhetiin, neuvostovaltaa vastaan suunnatun elokuun kansannousun jälkeisen punaterrorin aikana. Vuosina 1924–1929 hän tuotti kaksi runosarjaa (Pikrebi Mtkvaris piras, georg. ფიქრები მტკვრის პირას, "Ajatus Mtkvarilla", 1925; Mdzolod leksebi, georg. მხოლოდ ლექსები, "Vain runoja", 1930), jotka toivat hänelle mainetta yhtenä 1900-luvun omaperäisimmistä georgialaisista runoilijoista. Brittiläisen tutkijan Donald Rayfieldin sanoin "suurin osa on energisiä ja provokatiivisia whitmanilaisia runoja, jotka pilkkaavat ja satirisoivat vanhempaa runoilijasukupolvea: Tšikovani kantoi Majakovskin manttelia".[1] Vuodesta 1924 hän toimitti pahamaineista furturistilehteä H2SO4 ("rikkihappo") ja ohjasi hyökkäyksensä aikaisempia kumppaneita vastaan Siniset sarvet -ryhmästä, erityisesti Titsian Tabidzea ja Paolo Iašvilia.

Vuodesta 1930 eteenpäin hän otti etäisyyttä innovatiiviseen futurismiinsa ja toi työnsä lähemmäksi ideologisesti hyväksyttäviä isänmaallisia säkeitä ja rakkausrunoja, tukahduttaen kaikki viittaukset aiempaan, monipuoliseen tuotantoonsa, erityisesti vuoden 1937 suuren puhdistuksen aikana, jossa hänen veljensä ammuttiin. Hän toimi Georgian kirjailijaliiton sihteerinä vuosina 1930–1932, sen johtajana vuosina 1944–1951 ja korkeimman neuvoston edustajana vuosina 1950–1954.[1]

Lähteet muokkaa

  1. a b Rayfield, Donald (2000), The Literature of Georgia: A History, s. 265–260. Routledge, ISBN 0-7007-1163-5.