Siguedine
Siguedine[1] tai Séguédine[2] (tuaregiksi Səggədəm,[3] tedaksi Sô[4]) on keidaskylä Nigerin Agadezin alueen Bilman departementin Djadon kunnassa. Se sijaitsee Pic Zoumri -vuoren juurella Kawarin keidasalueen pohjoispuolella noin 180 kilometriä Bilmasta pohjoiseen. Vuonna 2001 kylässä oli 484 asukasta.[1]
| Siguedine (Séguédine) Səggədəm, Sô |
|
|---|---|
 Siguedine. |
|
  Siguedine (Séguédine) |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Niger |
| Alue | Agadez |
| Departementti | Bilma |
| Kunta | Djado |
| Hallinto | |
| – Asutustyyppi | kylä |
| Väkiluku (2001) | 485 |
Siguedine mainitaan jo 1000-luvulla arabialaisten kirjoittajien teoksissa.[5] Se oli tärkeä Välimeren ja Sudanin välisen karavaanikaupan risteys, josta haarautuivat reitit Libyan Ghatiin, Ghadamesiin ja Murzuqiin, Kawarin läpi Tšadiin sekä Fachin kautta Aïrvuoristoon ja Nigeriaan.[6] Kanurien ja myöhemmin saapuneiden tedojen asuttama[7] kylä jäi autioksi 1700-luvulla tuaregien ja tubujen ryöstöretkien seurauksena.[5] Ranskalaiset hävittivät keitaan tubujen karkottamiseksi vuonna 1920.[8]
Nykyään Dirkousta tuleva tie haarautuu Siguedinessä Dao Timnin ja Madaman kautta Libyan Tumun raja-asemalle, Chirfan kautta Algerian Djanetiin[9] sekä Tibestivuoriston Zouariin ja Bardaïhin johtaviksi autiomaareiteiksi.[10] Kylässä kasvatetaan taatelipalmuja, hoidetaan pieniä kasvimaita ja tuotetaan suolaa.[11]
Siguedinessa harjoitettu suolan tuotanto käynnistyi uudelleen vuonna 1941, jolloin kylän asukkaat palasivat Kawarin Emi Tchoumasta. Louhoksia hyödynnetään samaan tapaan kuin Bilmassa ja Fachissa. Kaksi metriä syvään ja leveään kuoppaan keräytyvä vesi haihtuu ilmaan ja suola kiteytyy kuoreksi, joka kuumana aikana rikotaan päivittäin ja kerätään ajoittain talteen. Siguedinen suola on laadultaan erinomaista,[12] mutta nykyään sen tuotanto on vähäistä.[2]
Kylässä on koulu, terveysasema ja lääkevarasto. Talot on rakennettu savesta, johon on sekoitettu suolaa. Nähtävyyksiin kuuluu raunioitunut linnoitus.[2]
Lähteet muokkaa
- Le Rouvreur, Albert: Une oasis au Niger: le Djado. Paris: L’Harmattan, 1999. ISBN 2-7384-7860-3.
Viitteet muokkaa
- ↑ a b Répertoire National des Communes (RENACOM) stat-niger.org. Viitattu 18.8.2011. (ranskaksi)
- ↑ a b c Le petit futé Niger 2009–2010, s. 192–193. Paris: Nouvelles éditions de l’université, 2009. ISBN 2-7469-1640-1.
- ↑ Prasse, Karl-G.: Dictionnaire touareg-français (Niger): A-L, s. 705. Copenhague: Museum Tusculanum Press, 2003. ISBN 87-7289-844-5.
- ↑ Le Rouvreur, s. 114.
- ↑ a b Le petit futé Sahara 2011–2012, s. 406. Paris: Nouvelles éditions de l’université, 2011. ISBN 978-2-7469-3119-0.
- ↑ The Encyclopaedia of Islam, new edition, volume II, third impression, s. 368. Leiden: E.J. Brill, 1983. ISBN 90-04-07026-5.
- ↑ Vikør, Knut S.: The Oasis of Salt: The History of Kawar, a Saharan Centre of Salt Production, s. 58. Bergen: Centre for Middle Eastern and Islamic Studies, 1999. ISBN 1-85065-308-9.
- ↑ Le Rouvreur, s. 35, 57.
- ↑ Sahara and West Africa Club/OECD oecd.org. Viitattu 18.8.2011. (englanniksi)
- ↑ Le Rouvreur, s. 97, 114.
- ↑ Le Rouvreur, s. 57.
- ↑ Le Rouvreur, s. 57–58.
Aiheesta muualla muokkaa
- Kuvia Siguedinesta (saksaksi)
- Matkakertomus ja kuvia Siguedinesta (saksaksi)