Avaa päävalikko

Siegfried Herrmann (7. marraskuuta 1932 Unterschönau14. helmikuuta 2017 Erfurt[1]) oli saksalainen yleisurheilija, joka kilpaili keski- ja pitkienmatkojen juoksuissa. Hän edusti aktiiviurallaan maajoukkuetasolla Itä-Saksaa ja seuratasolla vuoteen 1951 Rot-Weiß Unterschönauta, 1951–1953 Traktor Unterschönau, Einheit-Mitte Halle, SC Chemie Halle ja vuodesta 1962 SC Turbine Erfurt.

Mitalit
Siegfried Herrmann elokuussa 1956 Erfurtissa Itä-Saksan mestaruuskilpailuissa.
Siegfried Herrmann elokuussa 1956 Erfurtissa Itä-Saksan mestaruuskilpailuissa.
Maa:  Itä-Saksa
Sisäratojen EM-kilpailut
Hopeaa Hopeaa Dortmund 1966 3 000 metriä

Nuoruudessaan Hermmannin päälaji oli ensin murtomaahiihto, johon hänen kotiseudullaan Thüringenissä oli hyvät mahdollisuudet. Yleisurheilu oli aluksi kesäkausien laji, josta tuli vuodesta 1953 päälaji. Herrmann teki Itä-Saksan ennätyksen 1 500 metrillä, jonka seurauksena hänestä tuli yhteissaksalaisen joukkueen jäsen Melbournen vuoden 1956 olympialaisiin. Hän loukkasi akillesjänteensä, jonka vuoksi joutui keskeyttämään 1 500 metrin alkuerissä.[2] Kisoihin liittyi myös itäblokin joukkueista tapahtuneet loikkaukset. Lähipiiristä tapahtuneiden länteen loikkausten vuoksi Hermannkin joutui vuoden 1957 urheilemaan vain itäblokin alueella. Vuoden 1958 EM-kisoissa Tukholmassa Hermann oli kärkitaistossa loppusijoituksen ollessa kuudes.

Hermann siirtyi 1960-luvulla pitemmille matkoille eli 5 000 ja 10 000 metrille. Vuoden 1962 Belgradin EM-kisoissa hän sijoittui seitsemänneksi 5 000 metrillä. Hänet valittiin vuoden 1964 Tokion olympialaisiin yhteissaksalaiseen olympiajoukkueeseen. Hän sijoittui 10 000 metrillä 11:nneksi.[2] Seuraavana kahtena vuonna Hermann teki pari merkittävää suoritusta. Elokuun 5. 1965 hän teki Erfurtissa 3 000 metrillä ME:n 7.46,0 parantaen Ranskan Michel Jazyn ennätystä kolme sekuntia. Ennätys säilyi Hermannin nimissä vain kolme viikkoa, sillä Kenian Kipchoge Keino juoksi 27. elokuuta Ruotsin Helsingborgissa ennätykseksi 7.39,6. Seuraavan talvena pidetyissä ensimmäisissä EM-hallikisoissa Hermann saavutti hopeaa Länsi-Saksan Harald Norpothin jäljessä. Syyskuussa 1966 järjestetyt EM-kisat Budapestissä olivat Hermannin kansainvälisen uran päätepiste. Hänen juoksunsa päättyi 5 000 metrillä alkueriin.

Kaikkiaan Siegried Hermann saavutti kahdeksan Itä-Saksan mestaruutta: 1964, 1965 ja 1966 5 000 metrillä, 1966 10 000 metrillä, 1960 ja 1961 maastojuoksun lyhyillä matkoilla sekä 1964 ja 1966 maastojuoksun pitkillä matkoilla. Hermann teki Itä-Saksan ennätyksiä kaikkiaan 21 ja yhteissaksalaisia ennätyksiä 14 kertaa.

Urheilu-uransa jälkeen Hermannista tuli urheilunopettaja kotiseudullaan. Lisäksi hän toimi valmentajana. Menestynein valmennettava on ollut Hartwig Gauder, vuoden 1980 Moskovan olympialaisten 50 kilometrin kävelyn olympiavoittaja. Valmennusuraa jatkui aina vuoteen 2000 asti.[3]

LähteetMuokkaa

  1. Jentzsch, Uwe: Siegfried Herrmann verstorben inSüdthüringen.de. 17.2.2017. Viitattu 17.2.2017. (saksaksi)
  2. a b Siegfried Herrmann. sports-reference.com
  3. Uwe Jentzsch: Läufer-Idol Siegfried Herrmann wird 80 Jahre alt, Thüringer Allgemeine 26. syyskuuta 2015


Edeltäjä:
Michel Jazy, Ranska
Miesten 3 000 metrin maailmanennätyksen haltija
5. elokuuta 1965 – 27. elokuuta 1965
Seuraaja:
Kipchoge Keino, Kenia
Tämä urheilijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.