Seymour Duncan
Seymour Duncan on yhdysvaltalainen yhtiö, joka valmistaa sähkökitaroihin mikrofoneja ja efektipedaaleja. Yhtiön perustivat vuonna 1978 kitaristi Seymour W. Duncan ja hänen vaimonsa Cathy Carter Duncan Kalifornian Goletassa, Yhdysvalloissa.
KäyttäjiäMuokkaa
Ensimmäinen nimikkomalli oli George Lynchille (Dokken, Lynch Mob) suunniteltu SH-12 "Screamin' demon". Toinen tunnettu nimikkomikrofonien käyttäjä oli edesmennyt Dimebag Darrell, joka käytti signature malliaan SH-13 "Dimebucker", joita on hänen nimikkokitaroissaan Washburnilla ja Deanilla.
- Slash (Guns N' Roses, Velvet Revolver): Alnico II Pro (APH-1)
- Jeff Beck: JB-model
- Kurt Cobain (Nirvana): Ei nimikkomallia, käytti paljon kitaroita joissa oli Seymour Duncanin mikrofoneja.
- Dave Mustaine (Megadeth): Dave Mustaine LiveWires, aikaisemmin JB ja Jazz.
- Randy Rhoads: Jazz ja JB
- Synyster Gates (Avenged Sevenfold): Invader
- Mick Thomson (Slipknot): Blackouts EMG 81/85 kanssa.
- Alexi Laiho (Children of Bodom): Blackouts ja EMG HZ
- Roope Latvala (Children of Bodom): Blackouts ja EMG HZ
- Esa Pulliainen (Agents): SSL-1
- Mike Stern: Hot Rails ja 59'
- Steve Harris: Quarter Pound (P-basson mikrofonit)
- Ritchie Blackmore: Quarter Pound
Quarter Pound (P-basso, ylempi), ja Hot Stack (J-basso, alempi) -bassomikrofonit.
Suuritehoiset Duncan Designed Invader -lisenssi-kitaramikrofonit.
Sähkökitaran mikrofonit: mallit ylhäältä alas: Lil' 59, Classic Stack, Distortion.
Quarter Pound -mikrofonit Telecaster-malliselle sähkökitaralle alkuperäisessä myyntipakkauksessa.
Quarter Pound -mikrofonit Telecaster-mallisessa sähkökitarassa.
Aktiivinen Blackout-mikrofoni 7-kielisessä sähkökitarassa.
