Selim III

Osmanien valtakunnan sulttaani

Selim III (24. joulukuuta 176128. heinäkuuta 1808) oli Osmanien valtakunnan sulttaani 1789–1807. Hän oli sulttaani Mustafa III:n ja georgialaissyntyisen sulttaanitar Mihrisahin poika. Ennustajat väittivät, että hänestä tulisi maailmanvalloittaja, joten hänen isänsä järjesti hänen syntymänsä kunniaksi seitsenpäiväisen juhlan. Selim varttui palatsin rakastavassa ja sivistyneessä ilmapiirissä. Hän piti kirjallisuudesta ja taiteesta ja etenkin kalligrafiasta. Hän oli myös lahjakas runoilija, muusikko ja säveltäjä ja osasi puhua sujuvasti arabiaa ja persiaa.[1]

Selim III
Konstantin Kapidagli 002.jpg
Osmanien valtakunnan sulttaani
Valtakausi 7. huhtikuuta 178929. toukokuuta 1807
Edeltäjä Abd-ul-Hamid I
Seuraaja Mustafa IV
Syntynyt 24. joulukuuta 1761
Topkapın palatsi, Konstantinopoli
Kuollut 28. heinäkuuta 1808 (46 vuotta)
Topkapın palatsi, Konstantinopoli
Puoliso Safizar Kadın
Zibifer Kadın
Tabısafa Kadın
Refet Kadın
Nurușems Kadın
Hüsnümah Kadın
Suku Osmani
Isä Mustafa III
Äiti Mihrişah Sultan
Uskonto sunnalaisuus
Nimikirjoitus Tughra of Selim III.JPG
Sulttaani Selim III, Joseph Warnia-Zarzeckin maalaus vuodelta 1850.

Mustafa III halusi pojasta seuraajansa, mutta hänen kuoltuaan sydänkohtaukseen 21. lokakuuta 1774 valtaistuimelle nousi Selimin eno Abd-ul-Hamid I. Abd-ul-Hamidin kuoltua viisitoista vuotta myöhemmin Selimistä tuli viimein sulttaani 28-vuotiaana 7. huhtikuuta 1789. Ranskan suuri vallankumous samana vuonna vaikutti myös Selimin hoviin.[2] Selim oli paitsi syvästi uskonnollinen ja isänmaallinen myös uudistusmielinen hallitsija, joka halusi modernisoida Osmanien valtakunnan. Hän uudelleenjärjesti virkakoneistoa yrittäessään poistaa korruptiota ja nepotismia.[2] Hän halusi uudistaa asevoimansa ja haki aktiivisesti tietotaitoa maailmalta. Vuonna 1795 ruotsalaisia upseereja ja laivanrakentajia saapui Istanbuliin kehittämään laivastoa.[3] Kansa piti hänestä ja toivoi, että nuori sulttaani nostaisi valtakunnan entiseen loistoonsa.[1]

Napoleonin nousun myötä osmanien valtakuntaan alkoi kohdistua paineita siihen saakka ystävällismielisen Ranskan taholta. Vuoden 1797 Campo Formion rauhan myötä Ranskasta tuli rajanaapuri Selimin valtakunnan kanssa. Vuonna 1805 Selim oli pakotettu tunnustamaan Napoleon Ranskan keisariksi, sillä hän halusi Ranskasta vahvan liittolaisen Venäjää vastaan.[2]

Selim syrjäytettiin vallasta 29. toukokuuta 1807 janitsaarien kapinassa ja hänen tilalleen tuli Mustafa IV.[2] Mustafan miehet tappoivat hänet vuotta myöhemmin valtakuntaa koetelleissa levottomuuksissa. Hänet haudattiin isänsä viereen Lalelin moskeijaan Konstantinopolissa.[1]

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. a b c TheOttomans.org, Selim III
  2. a b c d Stoneman, s. 159
  3. Kankkonen, s. 29

Aiheesta muuallaMuokkaa


Edeltäjä:
Abd-ul-Hamid I
Osmanien sulttaani Seuraaja:
Mustafa IV
Tämä kuninkaalliseen henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.