Seija Sivertsen
Seija Sivertsen (o.s. Feodoroff,[2] 10. joulukuuta 1955 Sevettijärvi, Inari – 22. helmikuuta 2022[1]) oli Norjan Etelä-Varangin Näätämössä asunut, koltansaamen opettajana esimerkiksi Inarin Sevettijärven koulussa työskentellyt koltta, joka toimi myös kolttien kulttuurin ja tapojen säilyttämiseksi.[3][4][5][6] Hän toi esille esimerkiksi koltasaamen kielen katoamisen Norjan koltta-alueelta,[7] mikä myötävaikutti osaltaan kolttasaamelaisen museon (Äʹvv) perustamiseen Norjan Näätämöön sekä kolttien kielen ja kulttuurin elvytystyön edistämiseen niin Norjassa kuin yleisemminkin.[8]
| Seija Sivertsen | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 10.12.1955 Sevettijärvi, Inari |
| Kuollut | 22.2.2022[1] |
| Ammatti | koltansaamen kielen ja kulttuurin opettaja |
_(15656047900).jpg)
Sivertsen toimi muun muassa koltansaamenkielisen, vuosina 1978–1986 julkaistun Sääʹmođđâz-lehden (suom. Kolttauutiset) toimituskunnassa.[2]
Palkintoja muokkaa
Sivertsen palkittiin saamelaisella Gollegiella-kielipalkinnolla vuonna 2014 elämäntyöstään koltansaamen kielen ja kolttasaamelaisen kulttuurin sekä kolttayhteisön hyväksi.[3][9] Samalla kertaa palkittiin myös kirjailija Kerttu Vuolab ja saamen kielen tutkija, professori Mikael Svonni.[3]
Teokset muokkaa
- 1996 – Pieʹljšoora päärnaž[10]
- 2007 – Maaddârääʹjji leeuʹd = Esivanhempien leuddit = The leuʹdds of the ancestors, yhdessä Marko Jousten ja Elias Mosnikoffin kanssa
- 2008 – Sääʹmǩiõll (1. painos)
- 2010 – Sääʹmǩiõll (2. painos)[11]
- 2019 – Sääʹmǩiõl mättǩeʹrjj[12]
Käännökset muokkaa
- 1981 – Jiäʹnnǩiõll 3: lookkamǩeʹrjj III-IV klassa, nimellä Seija Feodoroff. Hän ja Vassi Semenoja käänsivät kirjan sadut koltansaameksi.[13]
- 1991 – Puõlâš peiʹvv[10]
- 1996 – Tuʹrrvueiʹvv dååma[10]
- 1997 – Tuʹrrvueiʹvv da puõccuvuâzzaž[10]
- 2000 – Luâttǩeʹrjj[14]
- 2007 – Peâtt Piõjjna taaurõš[10][15]
- 2012 – Ortodookslaž åskkmättǩeʹrjj. Muu ceerkav: tuejjõsǩeʹrjj 5. klaʹsse[16]
- 2017 – Ortodookslaž åskkmättǩeʹrjj. Muu ceerkav: mättǩeʹrjj 5. klaʹsse, yhdessä Merja Fofonoffin kanssa[17]
Diskografia muokkaa
CD-levyt muokkaa
- 2007 – Maaddârääʹjji leeuʹd = Esivanhempien leuddit = The leuʹdds of the ancestors, yhdessä Marko Jousten ja Elias Mosnikoffin kanssa
- 2015 – Sääʹm ceerkavlaulli, yhdessä Erkki Lumisalmen, Aulikki Lumisalmen, Anna Lumisalmen, Kati Jefremoffin ja Kirsti Näveri-Bogdanoffin kanssa[18]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Seija Sivertsen, Knowledgeable Speaker of One of the World’s Most Endangered Languages Goes Home 23.2.2022. Snowchange Cooperative. Viitattu 19.4.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Sääʹmođđaz (Kolttauutiset) - koltansaamenkielinen lehti 1978-1986 (pdf) kotus.fi. Viitattu 7.3.2020. (suomeksi)
- ↑ a b c Gollegiella – Pohjoismainen saamen kielen kielipalkinto Saamelaiskäräjät, samediggi.fi. Viitattu 7.3.2020. (suomeksi)
- ↑ Erkki Gauriloff & Sara Wesslin: Saamenkielisille oman kielen päivittäinen käyttö ei ole vieläkään itsestäänselvää – "Äidinkieli on kuin arkivaate, jota pitäisi käyttää joka päivä" 23.2.2017. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 7.3.2020. (suomeksi)
- ↑ Sara Wesslin: Kuin karhun käpälä koukkaisi lohia keskellä köngästä – perinteinen heittonuotta kokoaa kyläläiset joelle pienessä norjalaiskylässä 17.7.2018. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 7.3.2020. (suomeksi)
- ↑ Sevettijärven koulu - Yhteystiedot peda.net. Viitattu 7.3.2020. (suomeksi)
- ↑ Mette Ballovara & Nils H. Måsø: – Ingen i Norge snakker østsamisk lenger 29.8.2013. NRK Sápmi, nrk.no. Viitattu 7.3.2020. (norjaksi)
- ↑ Rita Magga-Kumpulainen: Maailman ensimmäinen kolttasaamelainen museo Kaltio 4/2017, kaltio.fi. Viitattu 7.3.2020. (suomeksi)
- ↑ Riitta Saarinen (teksti) & Harri Nurminen (kuvat): Oikeus maihin ja vesiin kodinpellervo.fi. 17.12.2015. Viitattu 7.3.2020. (suomeksi)
- ↑ a b c d e Koltankielinen julkaisutoiminta / Publications in Skolt Sámi language (PDF) Siida. Viitattu 27.1.2023. (suomeksi) ja (englanniksi)
- ↑ Sää ́mǩiõll : koltankielen oppikirja Finna. Viitattu 22.4.2023. (suomeksi)
- ↑ Sää′mǩiõl mättǩe′rjj : koltansaamen kielen oppikirj Finna. Viitattu 22.4.2023. (suomeksi)
- ↑ Jiä'nnǩiõll. 3: Lookkamǩe'rjj III-IV klassa Finna. Viitattu 22.4.2023. (suomeksi)
- ↑ Luâttǩeʹrjj Sämitigge. Viitattu 22.4.2023. (koltansaameksi)
- ↑ Peâtt Piõjjna taaurõš Sämitigge. Viitattu 22.4.2023. (koltansaameksi)
- ↑ Muu ceerkav Tuejjõsǩeʹrjj Sämitigge. Viitattu 22.4.2023. (koltansaameksi)
- ↑ Muu ceerkav Mäʹttǩeʹrjj 5. klaʹsse Sämitigge. Viitattu 22.4.2023. (koltansaameksi)
- ↑ Sääʹm ceerkavlaulli Sämitigge. Viitattu 22.4.2023. (koltansaameksi)
Aiheesta muualla muokkaa
- Hannele Huhtala: Kolttien sisukas suku Voima 9/2011, voima.fi. 8.11.2011. Viitattu 7.3.2020. (suomeksi)