Sebastian Münster
Sebastian Münster (20. tammikuuta 1488 Ingelheim, Pfalz – 26. toukokuuta 1552 Basel) oli saksalainen maantieteilijä, matemaatikko ja orientalisti.[1][2][3]
| Sebastian Münster | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 20. tammikuuta 1488 Ingelheim, Pfalz |
| Kuollut | 26. toukokuuta 1552 (64 vuotta) Basel |
| Koulutus ja ura | |
| Väitöstyön ohjaaja | Johannes Stöffler |
| Oppilaat | Erasmus Oswald Schreckenfuchs |
| Tutkimusalue | Maantiede, teologia, uskonpuhdistus, tähtitiede, study of the Hebrew language (käännä suomeksi) ja matematiikka |
|
|
|
Elämä muokkaa
Opiskeltuaan Heidelbergissä ja Tübingenissä Münster liittyi fransiskaaneihin, mutta erosi ja kääntyi luterilaiseksi noin vuonna 1529. Pian tämän jälkeen hänet nimitettiin Heidelbergin hovisaarnaajaksi, ja hän myös luennoi hepreasta ja Vanhan testamentin eksegetiikasta. Vuodesta 1536 lähtien hän opetti Baselin yliopistossa, jossa hän julkaisi kuuluisan Cosmographia universalis -teoksensa vuonna 1544. Teos ilmestyi myös saksaksi Beschreibung alter Länder. Se oli ensimmäinen yksityiskohtainen, tieteellinen ja kansantajuinen kuvaus maailmasta Münsterin äidinkielellä, ja se oli reformaation ajan maantieteellisen tutkimuksen ja kirjallisuuden huipentuma. Teoksen laadinnassa Münsterin apuna oli yli 120 työtoveria. Arvostetuin painos Cosmographiasta on vuoden 1550 painos erityisesti kuvituksensa vuoksi.[1][2]
Elias Levitan oppilaana Münster oli ensimmäinen saksalainen, joka julkaisi Vanhan testamentin alkukielellä (1534–1535). Tähän painokseen liitettiin uusi latinankielinen käännös ja suuri määrä huomautuksia. Hän julkaisi useita heprean kielioppeja ja laati ensimmäisenä aramean kieliopin Grammatica chaldaica (1527). Hänen leksikografiseen työhönsä kuuluivat Dictionarium chaldaicum (1527) ja Dictionarium trilingue (1530), joka käsitteli latinaa, kreikkaa ja hepreaa. Edellä mainittujen Münsterin teosten lisäksi voidaan mainita Germaniae descriptio (1530), Novus orbis (1532), Mappa Europae (1536), Rhaetia (1538), Gaius Julius Solinuksen, Pomponius Melan ja Klaudios Ptolemaioksen laitokset vuosilta 1538–1540 sekä muista kuin maantieteellisistä tutkielmista Horologiographia (1531), joka käsitteli aurinkokelloja, Organum uranicum (1536), joka käsitteli planeettojen liikkeitä, ja Rudimenta mathematica (1551).[1][2]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Münster, Sebastian Encyclopædia Britannica. 1911. Viitattu 16.12.2022.
- ↑ a b c Sebastian Münster Nordisk familjebok. 1913. Viitattu 16.12.2022.
- ↑ Sebastian Münster Historisches Lexikon der Schweiz. 2008. Viitattu 16.12.2022.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sebastian Münster Wikimedia Commonsissa
