Savisorsimo
Savisorsimo (Glyceria notata) on monivuotinen heinälaji sorsimoiden suvussa.
| Savisorsimo | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kladi: | Siemenkasvit |
| Kladi: | Koppisiemeniset |
| Kladi: | Yksisirkkaiset |
| Kladi: | Commelinids |
| Lahko: | Poales |
| Heimo: | Heinäkasvit Poaceae |
| Suku: | Sorsimot Glyceria |
| Laji: | notata |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Glyceria notata |
|
| Katso myös | |
Heinä kasvaa 40–80 senttimetriä korkeaksi. Se muistuttaa yleisempää ojasorsimoa, mutta eroaa siitä jonkin verran. Savisorsimo on jäykkäkortinen ja kasvutavaltaan koheneva. Lehtitupet ovat karheita, lehdet sinivihreitä, 10–20 cm pitkiä. Kukintona on enintään 40 senttimetrin pituinen pysty latvaröyhy, jonka haarat ovat siirottavia ja kukinnon muoto on avonaisempi tai leveämpi kuin ojasorsimolla. Tähkylöitä on yhtä kukintohaaraa kohti useita, pidemmissä haaroissa 16–20 kappaletta. Tähkylän pituus on 8–18 millimetriä, se on monikukkainen, kukat ovat vihreänviolettejä. Ulkohelpeen kärjen muoto on tylpänpyöreä. Hedelmänä on jyvä. Savi- ja ojasorsimon välisen risteymän lajinimi on Glyceria × pedicellata.[1][2]
Savisorsimo kasvaa rannoilla, ojissa ja lähteisillä paikoilla matalassa vedessä, varsinkin savimaiden ravinteisilla kasvupaikoilla. Savisorsimoa esiintyy Euroopassa yleisesti, mutta Pohjoismaissa sen levinneisyysalue on eteläinen. Suomessa laji on luonnossa harvinainen. Sen alkuperäiset kasvualueet sijaitsevat Uudellamaalla (U) Helsingin ympärillä ja Etelä-Savossa (ES) Lappeenrannassa.[1][2]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, 2. painos. Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1.
- ↑ a b Hämet-Ahti, Leena, Suominen, Juha, Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti (toim.): Retkeilykasvio, 4. uudistettu painos. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.